VierasblogiTässä blogissa kirjoittavat toimituksen vieraat.

Terhi Pääskylä-Malmström: Flunssakauden lääkkeet Tallinnasta? – Ateistinen Viro uskoo luontaistuotteisiin

Thea Ekholm

Tähän aikaan vuodesta on liikkeellä nuhaa, kurkkukipua, flunssaa, influenssaa ja jos jonkinmoista muutakin basiliskoa. Hän, joka niiltä välttyy, ei taida olla ihminen lainkaan. Terästä lienee hänen ulkokuorensa, titaania sisuskalunsa.

Itse parantelen jo kolmatta kuukautta keuhkokuumetta sekä sen yskäisiä, räkäisiä ja yleistä heikkokuntoisuutta aiheuttavia jälkimaininkeja. Omasta mielestäni voisin hiljalleen alkaa jo parantua, sillä jälkiviisaana on helppo huomata koko saagan alkaneen heinäkuussa Katalonian auringon alla.

Siellä minä sain uusia ystäviä, jotka tosin ilmoittivat itsestään vasta kolmisen viikkoa kotiinpaluun jälkeen. Kun olin vatsakivusta kaksinkerroin raahautunut lääkäriin, ystävät vihdoin laboratorion näytepurkissa käytyään esittäytyivät: Blastocystis hominis. Toisin sanoen suolistossani – vastustuskykyni mekassa – asui parasiitteja.

Minua hoitaneen helsinkiläislääkärin nimi oli Merike ja hän puhui suomea pehmeällä virolaisella aksentilla. Hän kirjoitti minulle antibioottikuurin, mutta kehotti turvautumaan siihen vain äärimmäisessä hädässä – loppujen lopuksi siitä olisi enemmän haittaa kuin hyötyä, sillä ystäväni hylkäisivät minut kyllä. Minun pitäisi vain odottaa.

Ja minähän odotin. Suomalais-virolaisella sisulla, perkelettä ja kuratia kiroten, itkien ja paastoten.  
Ja katso. Tapahtui, kuten tohtori Merike oli ennustanut.   

Keuhkokuumeen kaltaiseen kuolemantautiin Merikekin olisi antibiootit taatusti määrännyt. Siksihän ne ovat olemassa. Pienempiä vaivoja Virossa on kuitenkin totuttu hoitamaan vaihtoehtoisin keinoin.  
Tallinnassa talven riepottelemalle flunssapotilaalle ei tyrkytetä antibiootteja, vaan teetä, sitruunaa, valkosipulia ja hunajaa. Myös lämpimät jalkakylvyt tekevät terää, viinasukista nyt puhumattakaan!

Luonnonlääkkeisiin ja luontaisiin hoitokeinoihin uskovia ei Virossa pidetäkään höpsähtäneinä hourupäinä, vaan täysjärkisinä kansalaisina, joille apteekit myyvät rinta rinnan sekä lääkkeitä että luontaistuotteita. Suomalaisille tuttu jyrkkä jako apteekkeihin ja luontaistuotekauppoihin on etelänaapurissa vieras. 

Hämäläinen mummuni tunsi luontaiset hoitokeinot kuin omat taskunsa. Sitten tulivat länsimainen hyvinvointi ja kansainväliset lääkeyhtiöt. Viime vuosien terveys- ja hyvinvointibuumi on vihdoin saanut suomalaisetkin kyseenalaistamaan turhat lääkekuurit ja miettimään niille muita vaihtoehtoja.

Virossa yhteys luontoon ja vanhan kansan viisauksiin on sen sijaan säilynyt katkeamattomana.

Mummuni perintönä saadussa, 1980-luvun alkuvuosilta peräisin olevassa terveysteekirjassa kerrotaan, kuinka luonnon antimista sekoitellaan hyvää tekeviä haudukkeita. Mainitaanpa teoksen sivuilla sekin, että valmiita yrttiteesekoituksia on laajalti myynnissä neuvostoliittolaisissa apteekeissa. Eri sekoituksia on listattu sivukaupalla, ja kovin tutuilta kuulostavat – lähes saman valikoiman kohtaa yhä jokaisessa virolaisessa apteekissa.

En hennoisi tätä sanoa, mutta pakko se kai on. Ehkä Neuvostoliitosta oli jotain hyötyäkin. 

Virolaiset ovat Euroopan ateistisin kansa. Luontaistuotteisiin he kuitenkin uskovat, ja miksipä eivät – virolaiset valmisteet ovat nimittäin tiukkaa tavaraa.

Itse vakuutuin asiasta viime vuosikymmenellä jouduttuani katamaraanilla keskelle myrskyävää Suomenlahtea. Laukussani oli onneksi virolaisia mustikka-tammenkuori-inkivääritabletteja. Tilanteen vakavuuden ymmärrettyäni nielaisin sallitun päiväannoksen yhdellä kertaa. Meri paiskoi katamaraania, muut oksensivat ja minä sammuin.

Hieman myöhemmin yritin ostaa joulutorilta yrttiteetä. Ruskeisiin paperipusseihin pakattujen yrttisekoitusten luvattiin parantavan kaikki vaivat vatsanpuruista lihassärkyyn ja muihin kolotuksiin. Haluamaani rentouttavaa teetä minulle ei kuitenkaan myyty, sillä ilmeisesti olin liian hentoinen tätä keskushermostoon vaikuttavaa ihmejuomaa nauttiakseni. Tässä yhteydessä mainittakoon, että minulla on merkittäviä vaikeuksia löytää leveille hartioilleni sopivia vaatteita ja istuessani minulla on mahamakkarat vielä tehokkaiden parasiitti- ja keuhkokuumepaastojen jälkeenkin.  

Miettikääpä hetki. Luontaistuote, joka saa ihmisen sammumaan kuin kynttilän. Keskushermostoon vaikuttava yrttitee. Apteekin käsikauppatavarana ja joulutorin myyntikojussa.

Se, joka ei tämänkään jälkeen usko, palakoon helvetin tulessa tai kärsiköön vähintään siihen verrattavasta kuumetaudista.

 

Vierasblogi

Kommentit (1)

Kommentit

Ai että miten hauska

Ai että miten hauska kirjoitus! Minähän menen tänä vuonna ihan uusin silmin joulumarkkinoille. Flunssantappoon ainakin haluan ihan uusia troppeja. Henna / www. sooloiluja.com

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet