VierasblogiTässä blogissa kirjoittavat toimituksen vieraat.

Ville Hytönen: Ostoskeskuskierroksella

Thea Ekholm

En löydä sopivaa parturiliikettä uudesta Mustamäe Centeristä, joten jatkan matkaani suomalaisille tutun vanhan Mustamäen torin päälle nousseeseen Mustika Keskukseen. Vinyylilevyjäkin pitäisi löytää, sainhan juuri uusittua soittimen neulan. Kenties ostoskeskuksessa voisi toteuttaa molemmat tarpeet samalla?

Ostoskeskuksia Tallinnassa riittää. Rocca al Mare, Ülemiste, Magistral, Arsenal, Lasnamäe Centrum, Kristiine Keskus ja kymmeniä muita. Tallinnasta on kasvanut väkilukuun suhteutettuna käsittämättömän suosittu paikka perustaa ostoskeskus.

Kauppapaikkoja avataan yhä ripeämpää tahtia ja vain kymmenen vuotta vanhat keskukset tuntuvat jo hieman tunkkaisilta.

Kaikki ei ole rakennettu myöskään paikallisella rahalla. Baltian rikkain kaupunki houkuttelee myös kansainvälisiä sijoituksia ja jo hieman myöhässä oleva uusin tulokas, yli 100 000 neliömetrin kokoinen Sauen ja Tallinnan rajalle avattava Gate Tallinn, kehuskeleekin olevansa koko Baltian suurin ja merkittävin kauppapaikka. Samaan aikaan nousee toinen jättiläinen, T1 Shopping Mall, Lennart Meren lentokentän kulmille aivan Ülemisten viereen. Satamaan rakennetaan yhtä valtavaa Porto Francoa.

Suurin kysymys lieneekin se, riittääkö näihin asiakkaita. Tallinnassa on jo omien laskujeni mukaan ainakin 25 suurempaa kauppakeskusta. Se tarkoittaa enemmän ostoskeskusten myyntipinta-alaa kuin missään muussa eurooppalaisessa pääkaupungissa asukasta kohden.

Tällä hetkellä Baltian suurimman kauppapaikan, Ülemiste-keskuksen, johtaja Guida Pärnits arvelikin vuonna 2017 Yleisradion haastattelussa, ettei asiakaspotentiaali riitä.

“Kun avataan esimerkiksi uusi 50 000 neliömetrin kokoinen ostoskeskus, se tarvitsee virolaisella ostovoimalla 15 000 asiakasta päivässä. Ei asiakkaita ole kuitenkaan tulossa mistään lisää. Eikä ostovoima kasva Virossa olennaisesti”, Pärnits pohtii.

Viron talousmenestyksen yksi salaisuuksista on kuitenkin ollut ostovoiman nopea kasvu ja kotimainen kulutus. Tähän ovat tietysti suomalaiset antaneet merkittävän panoksensa.
Aamulla Mustika-keskus on varsin tyhjä. Levyliikettä ei löydy ja parturikin näyttää liikaa kauneushoitolalta makuuni. Jatkan bussilla vanhaan klassikkoon, Kristiine-keskukseen.

Virolaisten ostoskeskusten suurin ongelma asiakaspotentiaalin lisäksi on niiden geneerisyys. Sama harmaa- tai valkoinen laatoitus, samat pohjoismais-virolainen neutraalius, muutamia lähes huomaamattomia kaltevia pintoja, kulmikas pohjaratkaisu.
Posti, parin eri yrityksen laatikkopostipalvelut, lukkoseppä, apteekki, sisäleikkipuisto. Varsin tuttua.

Erityisesti venäläisillä alueilla ostoslaatikon pihalta löytyy kala-, marja-, sieni- ja vihanneskauppiaita. Kovimmilla vähemmistöalueilla myös suolattua läskiä on kaupan.

Niin Kristiinessä kuin muissakin ostoskeskuksissa plussaa voi antaa paikallisten liikkeiden hallitsevasta asemasta. Valitettavasti ne liikkeet ovat suurin piirtein samoja joka paikassa. Ruoan vähittäistavarajakelusta huolehtii suomalaisen Prisman ja liettualaisen Maximan lisäksi Selver tai Rimi. Ravintoloista vakioedustajina ovat latvialainen Lido, Little India, Chopsticks, Talleke & Pulleke, Mack Bar-B-Q, My Sushi ja muutama muu. Suurin osa on paikallisia liikkeitä.

Juustukuningad myy juustoa, Apollo ja Rahva Raamat kilpailevat kirjakauppapaikoista, Urr & Nurr ja Kika lemmikkien ruoasta. Euronics, Photopoint ja Klick taistelevat kodinkoneista ja elektroniikasta. Koduekstra palvelee harrastus-, sisustus- ja muilla kodintarvikkeillaan miltei jokaisessa kauppakeskuksessa.
Kuntosali, kauneushoitola. Ahdistavan suuri parkkipaikka, jonka pihalla tietokonekorjaamona toimiva keltainen bussi.

Ei Kristiinessäkään ole vinyylikauppaa eikä sellaista tavallista mamman pitämää pikkuista parturiliikettä. Matka jatkukoon.

En itse juuri viihdy ostoskeskuksissa, mutta kuten sääntöihin yleensäkin, tähänkin on poikkeus. Oma lähiostarini, vanhaan patruunatehtaaseen vuonna 2016 noussut Arsenal Keskus on virkistävän erilainen. Rusohtavien tiilipintojen ja metallin kaunistama, tyylitelty Arsenal tarjoaa vegaaniruokaa, hauskan kirpputorin ja oman paikallispostini.

Arsenal on kuin pikkuveli rautatieaseman vanhan venäläistorin tilalle nousseelle uljaalle Jaama Turgille. Jaama Turg onkin todellinen elämys uskaliaan arkkitehtuurinsa, jännittävän sokkeloisuutensa ja rustiikkisen sisustuksensa takia.

Sieltäkään ei valitettavasti löydä vinyyliliikettä, vaikka levykauppoja Virossa on maailman neljänneksi eniten per capita, edellä vain tilastopoikkeuksia kuten Palaun saarivaltio Tyynellä merellä, Islanti ja Grönlanti.

Jotkut asiat, kuten kunnolliset parturit ja vinyylilevyliikkeet, löytyvät ilmeisesti edelleen perinteisestä kivijalasta kaupunkien keskustoista ja hipsterialueilta. Joissa myös viihtyy paremmin.

 

Vierasblogi

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet