VierasblogiTässä blogissa kirjoittavat toimituksen vieraat.

Terhi Pääskylä-Malmström: 100-vuotias Viro – tuttu naapuri ja vieras muukalainen

Thea Ekholm

Suomen juhlavuosi on pian huipentumassa itsenäisyyspäivään. Suomi 100 -brändi on näkynyt ja kuulunut siihen malliin, että vuoden vaihtuminen ja uudet uutisaiheet lienevät monille helpotus. Me Suomen ja Viron väliä seilaavat kuitenkin jatkamme juhlintaa myös ensi vuonna.
Miksikö? Siksi, että ensi helmikuussa myös Viro täyttää 100 vuotta.

”Mitä ihmettä?! Eikös Viro itsenäistynyt joskus 90-luvulla?” kuului spontaani Facebook-huudahdus, kun tiedustelin seinälläni, kuinka hyvin suomalaiset ovat naapurin juhlavuodesta perillä. Lisäviestit vain vahvistivat käsitystäni: mikäli Viro ei kuulu jokapäiväiseen elämänpiiriin, saatetaan sen satavuotisjuhlia hyvinkin odotella vielä rapiat 70 vuotta.

Ennen kuin joku estofiili kukkahattutäti (tai -setä) nyt pahoittaa ruudun toisella puolella mielensä ja toteaa, että kyllähän veljeskansan asiat pitäisi tietää, niin periaatteessa kyllä. Mutta kun yksi ihminen ei vaan voi tietää kaikesta kaikkea. En minäkään tiedä juuri mitään tavan norjalaisista – niin hyvistä naapureista, että halusivat antaa meille Haltin huipunkin. Sen sijaan tiedän yllättävän paljon julkisivusaumauksesta, luontaistuotteista ja ukrainalaisesta DJ Omniasta.

Suomen Tallinnan suurlähetystön lehdistöneuvos Hannele Valkeeniemi kirjoittaa uusimmassa Viro.nyt-lehdessä maakuvan viiveestä, joka vaivaa sekä suomalaisia että virolaisia. Valkeeniemen mukaan ihminen muodostaa saamistaan vaikutelmista ja kokemuksista maakuvan noin parikymppisenä. Nykyisen päättäjäpolven maakuva on siis muodostunut 90-luvulla. Tämän vuoksi moni suomalainen yhä pelkää Virossa rikollisuutta ja moni virolainen kokee Suomessa turhaa alemmuutta. Koska mediakin keskittyy lähinnä poimimaan klikit pullasta, ei maakuva omakohtaisten kokemusten puuttuessa juuri muuksi muutu.

Kun soppaan sekoitetaan vielä 1980-lukulainen lapsuus, jolloin olemassa oli vain Neuvostoliitto, ei ole ihmekään, että Viroa pidetään nuorena valtiona. Valkeeniemen mukaan kaksi sukupolvea riittää vierauden luomiseen, ja jo meitä edeltävä sukupolvi kasvatettiin unohdukseen.
Kukkahattutätisedälle toki myönnän, että jotkut suomalaiset tiesivät neuvostovuosinakin. Heillä vaan taisi olla Viroon samanlainen suhde kuin niillä, joiden juhlaputki nyt jatkuu suvereenisti ensi vuoteen.

Mutta millä matematiikalla 1990-luvun alusta saadaan ensi helmikuuksi kulumaan sata vuotta?


Viro itsenäistyi reilut pari kuukautta Suomen jälkeen, 24. helmikuuta 1918. Pari vuosikymmentä nuoret valtiot kehittyivät rinta rinnan, mutta sitten kävi niin kuin kävi. Koska Viro ei koskaan sanonut Neuvostoliitolle, että ota meidätkin mukaan maissipelloilla ilakoivien työläisten ystävällismieliseen autuuteen, pažalusta, oli neuvostomiehitys laiton eikä Viron tasavalta koskaan lakannut olemasta.

Viron itsenäisyys palautettiin eli maa uudelleenitsenäistyi 20. elokuuta 1991. Alkuperäisestä itsenäistymisestä tulee kohta kuitenkin kuluneeksi 100 vuotta, mitä Virossa asiaankuuluvin menoin tietenkin juhlistetaan.

Suomi 100 on ollut Suomen lisäksi isosti esillä myös Virossa. Naapurin juhlavuosi on näkynyt muun muassa kesän suurkonserttina Vapaudenaukiolla, tämän viikonlopun leffamaratonina PÖFF-elokuvafestivaaleilla ja kymmeninä, ellei peräti satoina juttuina valtamediassa. Jokainen virolainen tietää, että Suomella on juhlat.

Miten käy Viron juhlavuoden Suomessa? Viron Suomen suurlähetystö on lanseerannut maiden juhlavuodet yhdistävän käsitteen FINEST 200 ja ollut sen puitteissa mukana järjestämässä tapahtumia. Yksi niistä, Helsingin kaupungintalon Virka-galleriassa parhaillaankin esillä oleva Silta-näyttely, juhlistaa naapureiden satavuotiasta itsenäisyyttä. Ympäri Suomen toimivat Viro-seurat taatusti kilistelevät keskuudessaan, mutta tavoittaako juhlahumu sellaisen suomalaisen, jolle Virolla ei ole satunnaista risteilykohdetta syvempää merkitystä?

Toivottavasti tavoittaa. Viro on kyllä suomalaisten ulkomaanmatkakohde numero yksi, mutta arkielämältään enemmistölle edelleen vieras. Tallinnan takanakaan ei monelle tunnu olevan paljon mitään. Viron juhlavuosi, jos mikä tarjoaisi mahdollisuuden korjata tätä vääristymää.

Voin olla mukana talkoissa. Oletko sinä?

 

Vierasblogi

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet