VierasblogiTässä blogissa kirjoittavat toimituksen vieraat.

Terhi Pääskylä-Malmström: Tallinnan liikenne seisoo, mutta odotus palkitaan

Triin Peterson

Viron EU-puheenjohtajuuskausi alkoi heinäkuun alussa. Meitä toimittajia varoiteltiin sen välittömistä seurauksista jo joulun alla järjestetyssä lehdistötilaisuudessa: Tallinnan liikenne seisoo ja hotellikapasiteetti huutaa hoosiannaa.

Vakituisessa majapaikassani kapasiteettia on tuntunut ainakin toistaiseksi riittävän, mutta muuttuneista liikennejärjestelyistä on ehtinyt saada osansa jo varmasti jokainen Tallinnassa jalan, julkisilla tai omalla autolla liikkunut.

Toistaiseksi hurjin esimerkki on kantautunut korviini Nafta-kadulta, joka sijaitsee vain lyhyen matkan päässä satamasta: automatkaan näiden pisteiden välillä oli kulunut kokonaiset kaksi tuntia.
Tallinnan liikenteessä tarvitaankin nyt lehmän hermoja, kuten Tallinna24:ssä viime tiistaina kirjoitettiin

Toisaalta erikoisjärjestelyt ovat ymmärrettäviä: puheenjohtajuuskauden päämaja sijaitsee Kultuurikatel-keskuksessa aivan sataman tuntumassa, ja kokousedustajille halutaan taata sinne mahdollisimman mutkaton pääsy. Sitä varten liikenne pysäytetään ja poliitikkojen autokolonnat vyöryvät läpi kaupungin. Obaman vierailun kaltaisesta keskusta-alueen lockdownista ei sentään ole kyse, vaan liikenne palautetaan mahdollisimman nopeasti ennalleen.

Näinä kuukausina Tallinnassa pätee silti vanha totuus: kävellen olisit jo perillä.

Tallinna on etäisyyksiensä puolesta jalkaisin liikkuvan paratiisi, sillä kaikki sijaitsee käe-jala juures, kuten asia viroksi ilmaistaan. Ei ole montaakaan osoitetta, joka ei olisi saavutettavissa kävellen ja vieläpä kohtuullisen ajan puitteissa.

Itse aikoinani Kadriorgissa asuessani tunsin joka aamu huonoa omaatuntoa siitä, että kolistelin kolmen pysäkinvälin matkan keskustaan raitiovaunulla. Toisaalta annoin itselleni lähes yhtä usein synninpäästön toteamalla, etten ole niin sanotusti aamuihmisiä. Sitä paitsi hyvin usein taivaalta myös satoi vettä, räntää tai lunta.

Kesä onkin sattuneesta syystä meidän leveysasteillamme tietöiden kulta-aikaa. Kesäkuukausina sateen mahdollisuus on pienin ja toki kadut kannattaa repiä auki mieluummin silloin, kun ne eivät ole jäässä. Selvä se, että Tallinnassa liikkujan hermoja koettelevat EU-päättäjien autokolonnien lisäksi myös suuremmat ja pienemmät tietyöt.

Koplin raitiovaunulinjan korjaustyöt ovat sotkeneet Pohjois-Tallinnaan vievää liikennettä jo yli vuoden. Tällä hetkellä työskennellään projektin kolmannen eli viimeisen etapin parissa, ja uusitun raitiotieverkon pitäisi saavuttaa Koplin päätepysäkki tulevan syksyn kuluessa. Muutama viikko sitten kävin itse tarkistamassa tilanteen. Työmiehiä ei juuri sillä hetkellä näkynyt, mutta työn jälki oli vakuuttavaa.

Vaikka raitiotietyöt ovatkin aiheuttaneet harmia ja häiriöitä Pohjois-Tallinnan suunnalla liikkuville, odottaa palkintona uusille matalalattiavaunuille soveltuva raitiotie. Samalla kaikille pysäkeille rakennetaan katokset, pysäkkialueiden liikenneturvallisuutta parannetaan ja raitiotiestä aiheutuvaa melua vähennetään esimerkiksi kiskopohjan materiaalivalinoilla.

Myös puheenjohtajuuteen liittyvien ajoittaisten ruuhkien voisi olettaa olevan pieni hinta siitä positiivisesta kansainvälisestä huomiosta, jonka Viro puheenjohtajuuskautensa aikana saa – unohtamatta tietenkään sitä tosiasiaa, että Brexitin jälkeen puheenjohtajuus koitti puoli vuotta alkuperäisiä suunnitelmia aikaisemmin.

Spontaanius ja muuttuviin olosuhteisiin sopeutuminen virolaisilta onnistuu. Toivotaan, että lehmän hermoja ja pitkää pinnaa riittää myös Tallinnassa vierailevilla turisteilla poikkeuksellisen liikennejärjestelyn sattuessa kohdalle.

 

Vierasblogi

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet