VierasblogiTässä blogissa kirjoittavat toimituksen vieraat.

Ville Hytönen: Kolmesti miehitetyn maan lippu

Albert Truuväärt

Helmikuun 24. päivän aamuna auringonnousun aikaan, klo 8.33, sadat tuhannet virolaiset kerääntyivät katsomaan liikuttavaa tapahtumaa Pitkän Hermannin tornin juurelle.
Ihmiset kyynelehtivät, kirjailija Jaan Kross puhui, tunnelma oli harras. Kaikki tähysivät korkealle tornin huipulle.

Hetken päästä nousi ensimmäistä kertaa yli neljäänkymmeneen vuoteen Viron lippu Toompeanmäen päälle. Virolaiset juhlivat ja lauloivat. Osa itki vuolaasti.

Hallitsevan kommunistipuolueen uudet johtajat olivat antaneet luvan käyttää Viron sinimustavalkoista trikoloria kansanlippuna. Itsenäisyyttä ajanut Kansanrintama oli päätynyt myös samalle kannalle. Yllättäen ainoastaan kiihkeimmät kansallismieliset ja merkittävää mielipidevaltaa käyttävä Muinaismuistoyhdistys olivat aluksi vastustaneet. Heistä Viron kansa olisi antanut valtuutuksen Neuvostoliiton kommunistihallinnolle toimia Viron tasavallan perillisenä.

Tuolloin Kansanrintaman johtajana toiminut Edgar Savisaar oli puoli vuotta aiemmin ehdottanut, että Viron sinimustavalkea trikolori nostettaisiin Toompean päälle. Liettuassa askel oli astuttu samoihin aikoihin ja keltaviherpunainen lippu liehui jo Gediminasin tornissa Liettuassa.

Vuonna 1881 Viron ylioppilaiden lipuksi suunnitellulla trikolorilla oli valtava symboliarvo miehitetyssä maassa. Myöhemmin ensimmäisen tasavallan ja vapauden merkiksi noussutta lippua kannettiin ylpeinä. Sen sininen tuli tulevaisuuden toivosta, musta kotimaan mullasta ja valkoinen pyrkimyksestä onneen ja valoon.

Lippu antoikin toivoa Neuvosto-Viron ahtaan arjen, kollektivisoidun maan, tukahdutetun vapauden ja kansallistunteen ahdistamisen vuosina.

Neuvostomiehityksen aikana lippu oli myös ankarien rangaistusten uhalla kielletty.

Alkuperäinen Viron lipun kappale, opiskelijoiden lippu, tuo kansallisaarre, jouduttiinkin piilottamaan visusti neuvostovallalta. Kolmesta silkkikangaspalasta Põltsamaalla ommeltua lippua kätkettiin aluksi siirtämällä sitä paikasta toiseen, kunnes vuonna 1943, saksalaismiehityksen aikana, se muurattiin peltirasiassa erään Tarton seudulla olevan talon perustuksiin. Kätköpaikan tunsi vain muutama henkilö.  

Talo säästyi kaikeksi onneksi sodalta, mutta omistajaperhe häädettiin ja talosta tuli kolhoosin omaisuutta. Se oli kuitenkin pystyssä vielä sinä päivänä, kun Viro itsenäistyi ja lippu kaivettiin jälleen esiin.

Viro viettää tänään 4.6. lippupäiväänsä. Tänään voi siis miettiä lipun merkitystä kolmesti miehitetylle maalle vaikkapa alkuperäisen lipun tarinan muodossa.

 

Vierasblogi

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet