Sami Lotila

Sami Lotila: Viro on yritystukien luvattu maa

Yksi kutkuttavimpia Viro-myyttejä on se, että Virossa valtio tukee yritystoimintaa vain vähän. Totuus on usein varsin päinvastainen.

Voi olla, että Tallinnan kantaravintolasi astiatkin on maksatettu veronmaksajilla.

Ai minkä ravintoloiden? No vaikka Leib Reston ja Moonin ja kissakahvila Nurrin. Joskus yhteiskunnan tuki saa kuin saakin yritystoiminnan uljaaseen liitoon, mutta aika usein ei.
Esimerkiksi juurikin Nurri näyttää olevan taloudellisesti valitettavan heikossa hapessa – tai karvoissa.

Ravintoloiden kihveleihin ja kahveleihin jaetut yritystuet ovat kuitenkin vain rikka rokassa. Suuria rahoja Viro jakaa yrityksille, joilla luulisi olevan varaa investoida itsekin.

Viron tärkein yritys, kansainvälinen ABB-konserni on saanut Virossa tukihanan auki oikein kunnolla, ja auki se pysyykin. Esimerkiksi tällä viikolla Viron mediat uutisoivat ABB:n avanneen Virossa uuden palvelukeskuksen, jonne keskitetään yrityksen ns. back office –palveluita.

Keskuksen avaamiskuluja ABB ei tietenkään kaivanut vain omasta pussistaan vaan sai niihin 200 000 euroa yhteiskunnan tukea.
Yhteensä ABB on saanut Virossa erilaisia yritystukia peräti 30 kertaa kymmenen vuoden aikana.

Viro myös käyttää yritystukia houkutellessaan maahansa ulkomaisia ja myös suomalaisia yrityksiä.
Suomalainen Vaasan & Vaasan sai miljoona euroa avatessaan Viroon tehtaan vuonna 2012.

Suomalaisista yrityksistä tukea ovat saaneet Virossa myös esimerkiksi Scanfil, Metalliset, Enics, Lappset, Hyrles, HKScan…

Yksi tukirahoja jakavien lellikkejä Virossa on ruotsalaismiehelle kuuluva tekstiilikonserni Wendre, joka muun muassa omistaa suomalaislähtöisen kauppamerkin Familonin.
Wendre on ollut viime aikoina otsikoissa sulkemalla tuotantoaan Suomessa ja tuomalla sitä Viroon.
Erilaisia yritystukia Wendre on saanut Virossa jo parikymmentä kertaa.

Virossa on elinkeinoja, joissa menestyminen on käytännössä mahdotonta ilman tukieuroja. Turismi ja etenkin kartanoturismi on yksi näistä.
Kuvaavaa on, että suomalaismiehelle kuulunut Pidulan kartano, Saarenmaalla, ajautui konkurssiin tukihanojen kuivuttua. Kartano on nyt myynnissä.

Siinä ei tietenkään ole mitään tuomittavaa tai arveluttavaa, jos joku anoo ja saa yritystukia, joko pienissä tai suurissa summissa. Näinhän tapahtuu Suomessakin.
Yritystuet ilmiselvästi vääristävät vapaata kilpailua, mutta se kai nykyaikana on hyväksyttävä.

Viron kohdalla huolestuttavaa tässä kehityksessä on ehkä kuitenkin se, että pienten yritysten kohdalla yritystukiin totuttelu johtaa ongelmiin sitten, kun niitä ei enää saa yhtä avokätisesti kuin ennen.

Juuri näin on Virossa nyt käynyt. Viron yritystukiin käyttämä rahapotti on pienentynyt huomattavasti viime vuosina.
Tämä johtuu siitä, että Viro on ollut jo hetken aikaa kahden tukisyklin välissä.

Kyse on EU:n tukisykleistä. Viro nimittäin jakaa yrityksilleen pääsääntöisesti vain sitä rahaa, jota se saa tähän tarkoitukseen EU:sta – eli meiltä kaikilta EU:n veronmaksajilta.
Odotettavissa on, että Viron uusi sykli pyörähtää käyntiin jo ensi vuonna – mutta se on jo vaimeampi kuin edelliset.

Väkilukuun ja kansantuotteeseen suhteutettuna Viro on saanut EU-tukia toiseksi eniten koko EU:ssa, Liettuan jälkeen.
Erinomainen saavutus, voisi joku tähän todeta.

Myös maataloustuet on tukimuoto, jonka Viron poliitikot tuomitsivat vielä joitakin vuosia sitten tykkänään kilpailua vääristävinä.
Nyt virolaispoliitikot eivät Brysselissä enää muuta teekään kun kinuavat lisää tukia maansa maanviljelijöille.

Niin ikään yliopistot ovat Virossa aivan liian riippuvaisia ulkomaisista projektirahoista.

 

Sami Lotila

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet