Sami Lotila

Sami Lotila: On aika, että Tallinnan Kalamajasta kertoo ihminen, joka todella asuu siellä eli minä

On oireellista, että Tallinnan Kalamajasta meuhkataan hipstereiden tyyssijana enemmän suomalaisissa kuin virolaisissa lehdissä. Miksi niin? Noh täällä Tallinnassa on lyhempi matka käydä vaikka heti paikan päällä tarkistamassa, että näkyykö Kalamajassa niitä hipstereitä vai ei?

Ehkä suistan nyt hipsteri-Kalamajan ystävät syvään suruun, mutta minusta tuntuu, että Kalamajaa ja sen ominaisuuksia asuinpaikkana on syytä vaihteeksi valottaa sellaisenkin ihmisen, joka ihan oikeasti asuu siellä – tai siis täällä.

Minä asun. Tallinnan asuntoni sijaitsee Kalamajassa. Ikkunasta näen Lentosataman. Katselen sitä juuri. Taloni takana alkaa Kalamajan kalmistupark, eli hautausmaapuisto. Nimestään huolimatta siellä ei kummittele.

En ole vielä koskaan nähnyt Kalamajassa ainuttakaan hipsteriä, jos hipsterillä tarkoitetaan retrosti muodikasta ja muutenkin itsestään huolehtivaa rentoa nuorta ihmistä, jolla on ironinen elämänasenne, ekologiset elämänarvot ja polkupyörä.

Pari tällaista ihmistä olen nähnyt Telliskivi-keskuksen Reval-kahvilassa aamuisin, mutta Telliskivi ei ole Kalamajaa.  

Mitä ne hipsterit Kalamajassa ylipäätään tekisivät? Kalamajan kaduilla ei liikuta polkupyörillä (tiedätte varmaan miksi) ja Kalamajan kahvilat ovat heille aivan liian kalliita. Eikä niitä kahviloita ole täällä itse asiassa kuin pari.

Kuulen ja luen usein, kuinka ”hipsterit kurkistelevat Kalamajssa talojen sisäpihoille”. Todellisuudessa talojen takapihoille ei Kalamajassa juuri kurkistella, sillä Kalamajassa takapihat ja itse asiassa usein etupihatkin on varattu autoille.

Pysäköintitilaa, parkkiksia, Kalamajassa on vähän jos lainkaan – ja miksi turvautua niihin jos kerran oman talon ympäristössä on tilaa, siinä lasten hiekkalaatikon ja pyykinkuivaustelineen välissä?

Sitä paitsi Virossa kauemmin asuneet tietävät, mitä täällä tapahtuu takapihoille kurkistelijoille. Itse tulin Tallinnaan jo vuonna 1993.

Itse asiassa Kalamaja olisi hipsterille varmaankin vihonviimeinen asuinpaikka Tallinnassa, ellei hän sitten sattuisi olemaan epäitsekäs, lapsirakas hipsteri. Kalamaja vuosimallia 2016 nimittäin on lapsiperheiden tyyssija.

Pienen lapsemme takia mekin muutimme Kalamajaan.

Kalamajahan ei suinkaan ole Tallinnan halutuin asuinalue, sillä keskikaupungin ja Lasnamäen lähiön suosio on kasvanut nopeammin kuin Kalamajan. Kalamaja ei myöskään ole Tallinnan arvostetuin asuinalue, sillä se titteli menee Kadriorgille.

Kalamajaa arvostetumpi on myös Pirita, ja tietenkin vanha kaupunki, vaikka osa sitä kirjaimellisesti mätäneekin uusien putkien ja viemäreiden puutteessa.

Kalamajaan muuttaa lapsiperheitä, sillä sen ytimessä sijaitsevan suuren puiston lisäksi täällä on paljon muitakin leikkipaikkoja ja pieniä viheralueitakin. Kalamaja on Tallinnan keskusta-alueelta uutta asuntoa etsiville lapsiperheille oikeastaan ainoa vaihtoehto taloudellisestikin, sillä vain Kalamajaan rakennetaan parhaillaan paljon sellaisia asuntoja, joihin tavallisilla palkansaajillakin voi olla varaa – jos asuntolainan maksajia on kaksi.

Yhden ihmisen palkalla ei Virossa lyhennellä asuntolainaa.

Pahvimukikahviin ja viiksivahaan rahojaan tuhlaavilla hipstereillä Kalamajan asuntoihin tuskin olisi edes varaa, sillä uusien neliöiden hinnat pyörivät täällä jo 3 000 eurossa ja niiden vanavedessä vanhojenkin talojen neliöistä pyydetään jo yli 2 000 euroa.

Jos Tallinnassa on hipstereitä, he asuvat Lasnamäen vanhoissa ja rupisissa neukkutaloissa tai pikemmin isin ja äidin helmoissa.

Kalamajan lapsiperheytymisen huomaa siitäkin, ettei täällä tosiaankaan ole mitään iltaelämää – toisin kuin suomalaisissa kirjoituksissa ja matkaoppaissa väitetään. Kalamajassa on iltaisin ja öisin hiljaista kuin huopatossutehtaassa työntekijöiden ulosmarssin aikana.

Ainoa baarin tapainen itse Kalamajassa taitaa olla Soo-kadun Tops, eikä sinnekään joudu koskaan jonottamaan, ainakaan sisäsuuntaan.

Vaikka Tallinnan tämänkertainen kiinteistöbuumi onkin jo hyvää vauhtia hiipumassa, rakennetaan Kalamajaan kuitenkin parhaillaan enemmän kuin ehkä koskaan. Näyttää siltä, että jotakuinkin jok’ikiselle toistaiseksi tyhjänä seisoneelle tontille pukataan nyt kiireellä pystyyn uutta taloa. Tälläkin viikolla on aloitettu ainakin pari uutta rakennusprojektia Vana-Kalamaja-kadulla.

Rakennusvauhdin kiihtymistä laskusuuntaisessa markkinatilanteessa voisi ihmetellä, ellei tuntisi Kalamajan omaa logiikkaa näissä asioissa.

Logiikka on tiivistettynä se, että Kalamajan tonttimaat on myyty ja ostettu jo kauan sitten, minkä jälkeen on ryhdytty odottelemaan oikeaa hetkeä rakentaa tontille talo. Rakennuttajat ovat odottaneet talouden korkeasuhdannetta ja sitäkin, että määrätietoisesti tehty imagokampanjointi tuottaa tulosta.

Ja se onkin tuottanut tulosta, etenkin Suomessa, jossa Kalamajasta todellakin on onnistuttu luomaan mielikuva hipstereiden paratiisina.

Rakennuttajilla alkaa olla viimeinen aika rakentaa Kalamaja-talonsa, sillä kiinteistöbuumi todellakin on jo loppumassa ja seuraavaa saadaan odotella kymmenenkin vuotta. Talo on väkerrettävä nyt, jos sen asunnoista halutaan saada samanlaista ylihintaa kuin Kalamajan asunnoista on saatu tai ainakin pyydetty viime vuosien aikana.

Tämän ilmiön asiakkaan kannalta miellyttävä kääntöpuoli on se, että Kalamajassa kannattaa tinkiä. Itse tingin meidän asuntoomme kaupan päälle keittiön (Virossa niitä ei ole uusissa asunnoissa), parkkihallipaikan ja kellarikopin (Virossa sellaisen saa vain maksamalla ekstraa).

Itse pidän Kalamajaa jännittävänä asuinpaikkana siinäkin mielessä, että kukaan tuskin tietää miltä täällä näyttää 10 tai edes viiden vuoden päästä.

Kalamaja kehittyy nyt nopeasti etenkin laidoiltaan eli rautatieaseman, Noblessnerin sataman ja Koplin suunnalla. Varmaa on, että etenkin Kopli myllerretään tulevina vuosikymmeninä täysin uuteen kuosiin.

Koplissa voisi olla hipstereillekin tarttumapintaa, sillä sinne voi ihan oikeasti kehittyä sellaista ilta- ja yöelämää, joka vetää puoleensa kaupungin keskustasta saakka. Vielä tällä hetkellä hipstereillä voisi myös olla varaa Koplin asuntoihin.

Oman Kalamajan taloni ja naapuritalon asunnoista muuten yli 20 kuuluu suomalaisille. Näistä suomalaisista ei yksikään ole hipsteri – enkä usko, että heistä kukaan on moista sanaa koskaan edes kuullut.

Onko se jotain samanlaista kuin hamsteri?

 

Sami Lotila

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet