Sami Lotila

Sami Lotila: Viro on jo matkalla kohti progressiivista palkkatuloveroa

Kirjoittajan mielestä Viro on siirtymässä palkan tasaverosta progressiiviseen verotukseen.

Albert Truuväärt

Se matka on alkanut jo hyvän aikaa sitten. Kysymys on enää siitä, milloin se päättyy ja ollaan maalissa, progressiivisessa palkkatuloverossa?

Ilmeisin ajankohta muutokselle on seuraavien parlamenttivaalien jälkeen – jotka saattavat tulla piankin, jos Viron talousahdinko tästä yhä pahenee.

Päätös progressiiviseen palkkaveroon siirtymisestä on Virossa puhtaasti poliittinen. Päähallituspuolue ei siihen suostu pelätessään menettävänsä uskottavuutensa.

Kaikki järkisyyt puoltavat nykyisestä tasaverosta luopumista.

Iso askel kohti Viron siirtymistä progressiiviseen palkkatuloverotukseen on etelänaapurin Latvian esimerkki, halu tehdä juurikin niin. Latvian tuore, nuori valtiovarainministeri Dana Reizniece-Ozola on kertonut haastatteluissa myös täällä Virossa, että Latvia jo valmistelee progressiiviseen verotukseen siirtymistä.

Miksi Viro ei tekisi samoin, sillä syyt näiden molemman pienen Baltian maan talousvaikeuksille ovat täysin samat?

On vain loogista, että myös ratkaisut ovat samoja.

Viime vuodet sekä Latvian että sitäkin enemmän Viron taloudet ovat kulkeneet EU:n sanelemissa sykleissä.

Kun EU:sta on lorissut enemmän tukirahaa, on etenkin rakentaminen vilkastunut ja talous kasvanut. Rakentaminen on Viron talouden veturi, joka välillä puksuttaa ja välillä ei.

Kun EU:n rahoitussykli on ollut laskuvoittoinen, on Baltiassa vedetty vyötä tiukemmalle ja levitetty leivälle hummuksen sijaan halpismargariinia.

Virossa, joka ei suostu tasaamaan taloussyklejä lainarahalla, valtionkassa yksinkertaisesti on niin tyhjä, että jostain sitä rahaa on sen pohjalle löydettävä.

Viro on yrittänyt kiristää verotusta vaivihkaa korottamalla kulutusveroja, mutta tämäkin tie alkaa nyt olla lopussa, kuten virolaisten viinaralli Latviaan osoittaa.

Ideoita sen suhteen, millä keinoin talous saataisiin ”orgaaniseen” kasvuun, Virossa on erittäin vähän, jos lainkaan.

Suomalaisten ministeriöiden ja valtionlaitosten säästöohjelmat ovat pikkujuttuja sen rinnalla, millä kuurilla Viron ministeriöt ja valtionlaitokset ovat – puolustusministeriötä ehkä lukuun ottamatta.

Kaikki järkisyyt puoltavat tasaverosta luopumista.

Virossa säästökuureja vaan ei kutsuta säästökuureiksi ja media ei niistä uutisoi yhtä kärkkäästi kuin Suomessa.

Kiristämisen varaa Virolla toden totta on palkkaverotuksessaan. Nyt, kun kaikki maksavat palkastaan yhtä lailla 20 prosenttia, on palkkatuloverokertymä vuodessa vain reilut 300 miljoonaa euroa.

Kuten T24 kirjoitti viime syksynä, maksavat suomalaiset palkkaveroa kuukaudessa enemmän kuin virolaiset kahdeksassa vuodessa.

Viron tasapalkkaverotus suosii hyvätuloisia ja on myrkkyä pienituloisille. Viron palkkaveromalli on tällainen, koska se passaa päähallituspuolueen ja sen apupuolueiden kannattajille sekä rahoittajille.  

20 prosentin vero 500 euron kuukausipalkasta on kohtuuton – ja tämä on alettu ymmärtää Virossakin, ja vielä enemmän Latviassa.

Ja tämä – kohtuuttomuus - on se toinen syy sille, miksi Viro siirtyy ja on itse asiassa pikku hiljaa jo siirtymässä progressiiviseen verotukseen.

Kasvava joukko virolaisia ei pidä tasaista, yhtäläistä palkkaveroa enää oikeudenmukaisena. Se on yksi syy siihen, miksi etenkin pienituloisia virolaisia siirtyy töihin ja elämään matalamman verotuksen maihin, kuten Suomeen.

Progressiota Viron verotukseen tuo jo nyt se, että palkansaajat saavat tienata 170 euroa kuukaudessa puhtaana – mutta se ei tuo verotukseen kohtuutta.

Virossa toistaiseksi vain oppositiopuolue Keskusta on näkyvästi ajanut Viron siirtymistä progressiiviseen palkkaverotukseen.

Viron muut puolueet ovat kieltäytyneet mistään yhteistyöstä kepulaisten kanssa, mikä on johtunut karsastuksesta puolueen puheenjohtajaa, liian ”venäläismielisenä” pidettyä Edgar Savisaarta kohtaan.

Nyt kun Savisaarin rooli puolueessa on marginalisoitumassa, on tie auki yhteistyölle – ja myös verotuksen kysymyksissä.

Viron valtio tarvitsee lisää rahaa. Ei ole liioittelua väittää, että nykyisellä (rahoitus)mallilla se on tiellä kohti konkurssia.

Siellä se jo häämöttääkin, jos ei EU pidä hanojaan auki.

Venäjän markkinat ovat kiinni virolaisyrityksille, maanpuolustukseen panostaminen syö Viron muutenkin vähäisiä valtionvaroja, brittien Brexit lisää epävarmuutta Viroon jatkossa kanavoitujen EU-tukien suhteen.

Viro ei ole enää Baltian taloustiikeri, vaan peränpitäjä. Virossa oli talouskasvu viime vuonna hitaampaa kuin missään muussa itäisen Euroopan EU-maassa.

Jos jätetään EU-tuet huomioimatta, Viron valtiontalous on enemmän alijäämäinen kuin Suomen. Viron kauppavaihto on tuutannut miinuksella käytännöllisesti katsoen koko ajan 90-luuvn alusta asti.

Tuloveron rukkaaminen vastaamaan valtion – mutta myös kasvavan joukon virolaisten – tarpeita vastaavaksi on väistämättömyys.

Sitten, seuraavaksi, voidaankin Virossa ryhtyä modernisoimaan ajalle jalkoihin jäänyttä yritysverotusta.

Sami Lotila

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet