MAINOS | SUPERBUS

Kesän ensimmäinen reissu Pärnuun - Superbusilla suoraan Tallinnan satamasta

Vielä tällä hetkellä taitaa merivesi olla Pärnun edustalla aika kylmää, mutta se lämpiää päivä päivältä.

Pärnu Külastuskeskus

MAINOS  

Superbusin kesäblogissa suomalaiset perheet, mutta myös sinkkuturistit matkustavat Virossa ja Baltiassa ja kertovat kokemuksistaan. Tällä kertaa reissussa on perhe, johon kuuluvat nelikymppiset vanhemmat ja 12- ja 15-vuotiaat lapset.
 
Tänä vuonna kesä tuli ajallaan ja pääsimme Pärnuun jo toukokuussa. Viime kesänä vuokrasimme sieltä talon kolmeksi viikoksi, mutta tänä kesänä aiomme olla lyhempiä jaksoja, mutta useammin.

Tallinnasta Pärnuun matkustimme tietenkin Superbusilla. Bussiin pääsimme suoraan Tallinnan satamassa, ja Pärnussa olimme jo tasan kahden tunnin päästä.
Jo aiempina kesinä olemme ihmetelleet sitä, mikseivät Viron muut bussiyhtiöt enää aja vuorojaan Tallinnan sataman kautta. Ennen jotkut ajoivat. Laivalla Tallinnaan saapuva ja sieltä heti eteenpäin matkustava ei halua käyttää aikaansa siihen, että hankkiutuu jollain tavalla bussiasemalle, jossa vasta pääsee bussiin.

Bussilipuistamme maksoimme noin kympin, siis yhteensä!

Pärnussa meillä oli nyt aikaa kaksi kokonaista vuorokautta, ja käytimmekin ajan varsin tehokkaasti. Yövyimme meille entuudestaan tutussa kylpylähotellissa, ja kävimme syömässä tutuissa ravintoloissa, kuten etenkin Steffanissa, jota meillä oli jo ikävä.
Steffanin pizzoja parempia ei voi olla olemassa, ja tämä on koko meidän perheemme mielipide! Koko perheen pizzaillalliseen meillä meni rahaa juomineen vai noin neljäkymppiä.

Steffanin pizzoja parempia ei voi olla.

Tässä vaiheessa vuotta on kesäkausi Pärnussa vasta aluillaan, mutta pääsimme jo kävelemään Pärnun uusitulla, mahtavalla rantapromenadilla. Rannalle on näköjään rakennettu uusia pelikenttiä ja ainakin hieno lentopallokenttä, mutta parasta siinä ovat hienonhieno hiekka ja ne uskomattomat dyynit, jollaisia en Suomessa ole nähnyt.

Pärnun kaksi kilometriä pitkää rantaa kutsutaan Baltian suosituimmaksi uimarannaksi ja emme todellakaan ihmettele sitä!

Iltaisin teimme kävelyjä Pärnun vanhan (ja yhä toiminnassa olevan) vallihaudan ympärille rakennetussa puistossa, joka oli aivan hotellimme edessä, ja tietenkin itse kaupungissa, jonne pääsimme vanhasta Tallinnan portista. Perheemme poika, Janne, oli innoissaan skeittipuistosta sen vieressä.

Kuten niin monena kesänä aiemminkin, vaeltelimme vain Pärnun keskustassa ja sen liepeillä ihaillen komeita puisia pitsihuviloita, joita on kesä kesältä kunnostettu aina vain enemmän. Voi kunpa pääsisi joskus vielä asumaan sellaiseen! Ehkä tämä toive vielä toteutuu.

Vierailimme myös taas kerran Pärnun uuden taiteen museossa (Uue kunsti Muuseum), joka aiemmin tunnettiin nimellä Chaplinin keskus. Muistamme vielä, miten meille annettiin siellä joskus kauan sitten museon omaa rahaa – jonkinlaisia ”Viron dollareita”. Ne rahat ovat meillä jossain vielä tallessa.

Aivan viimeisenä, juuri ennen lähtöä paluumatkalle, piipahdimme vielä Pärnun vanhan kaupungin Maria-Magdaleena-killan talossa, jossa muun muassa järjestetään lapsille askartelupajoja. Meidän lapsemme kuitenkin sanoivat olevansa sellaiseen jo aivan liian vanhoja!

Pärnusta palasimme samaa reittiä takaisin, Superbusilla suoraan Tallinnan satamaan ja sieltä heti laivaan. Tallinnassa aiomme vierailla jo parin viikon päästä.

MAINOS 

 

MAINOS | SUPERBUS

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet