Viikon vieras

Terhi Pääskylä-Malmström: Tallinnan ravintolatarjonta monipuolistuu ripeästi – mutta rasvan välttelijöillä saattaa lautanen jäädä yhä tyhjäksi

"Talsinkilainen" toimittaja Terhi Pääskylä-Malmström tietää, missä Tallinnassa kannattaa aterioida.

Pääskylä-Malmströmin oma arkisto

Postimees-lehden hiljattaisen artikkelin mukaan Tallinnassa toimii noin 300 ravintolaa. Tarkkaa lukua tietää tuskin kukaan, sillä ravintolakenttä on jatkuvassa muutoksessa.

Tallinnan kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston edustajakin pyöritteli parin viikon takaisella lehdistömatkalla epäuskoisena päätään. Hän oli juuri saanut listan kaupungin uusista ravitsemuslaitoksista. Se lista oli pitkä ja edellisestä, yhtä pitkästä, oli kulunut aikaa tuskin nimeksikään.

”Kuin sieniä sateella”, hän totesi.

Menestyvät ravintoloitsijat eivät myöskään tyydy vain yhteen toimipaikkaan, vaan perustavat pian toisen ja ehkä kolmannenkin. Virolaisten yritteliäisyyttä on vaikea olla ihailematta.

Kaikille ei kuitenkaan loppupeleissä riitä asiakkaita. Silloin ovet suljetaan vähin äänin – tosin pian on jo uuden sienisadon vuoro.

Ravintoloiden kirjo ja kilpailu näkyvät myös ruokalistoilla. Turistirysien pippuripihvipaikat pitävät pintansa, mutta yhä useammat ravintolat profiloituvat, panostavat puitteisiin ja rakentavat menunsa suuren yleisön sijaan yhä kapeammalle kävijäkunnalle.

Se ei silti tarkoita, että ovenripaan tarttuisivat vain keskiaikaa, retroa tai kasvisruokaa lähtökohtaisestikin fanittavat asiakkaat. Kun konsepti toimii ja sana lähtee liikkeelle, joutuvat saranat koetukselle.

Hyvänä esimerkkinä on vanhassa kaupungissa pari vuotta toiminut vegaaniravintola V, jonka kanta-asiakkaista löytyy myös paljon vannoutuneita lihansyöjiä. Pöydän saaminen suositusta ruokapaikasta ilman hyvissä ajoin tehtyä varausta on luokiteltavissa pieneksi ihmeeksi.

Kasvisravintolan asiakkaat ovat lihansyöjiä...

V:n vanavedessä vanhaan kaupunkiin on noussut toinenkin vegaaniravintola. Lisäksi maukkaita vegaaniannoksia on alkanut löytyä muun ruoan ohella yhä useamman ravintolan valikoimista.

Kaukana ovat ajat, jolloin kasvissyöjä sai kasviskeittoa tilatessaan eteensä lihakeiton. Jutun juoni piili siinä, että sopassa oli lihan lisäksi myös kasviksia.

Erityisruokavaliot ovat Tallinnassa tätä nykyä muutenkin hyvin hanskassa.

Laktoosittomat tuotteet ovat – kiitos Valion – vallanneet kauppojen hyllyt ja ravintoloitsijoiden tietoisuuden. Gluteenittomuudesta on tullut terveystietoisten tallinnalaisten trendi, jota ei ole ainakaan vähentänyt gluteenittoman Kivi Paber Käärid -ravintolan avaaminen Telliskiven suosittuun kulttuurikeskukseen.

Keittiöistä kuuluu silti soraääniäkin. Ihmetys on suuri: miten meidän naapurimme voivat olla näin sairaita?

Kun ravintolaan saapuu suomalainen turistiryhmä, saattaa erityisruokavalioiden lista ulottua toisellekin paperiarkille. Muiden kansallisuuksien kanssa ongelma rajoittuu korkeintaan pariin ruokarajoitteiseen.

Tallinnassa voi syödä hyvää ja halpaa, huonoa ja kallista sekä kaikkea siltä väliltä. Kulinaristin kannattaakin pakata matkalaukkuunsa sekä juhla-asu että tennarit. Huippuravintolan fine dining -elämykselle saattaa löytyä tasavertainen kilpailija Lasnamäen kuraisten oikopolkujen päästä.

Vaikka kaupungin ruokalistoilta taitaa pian löytyä lähes jokainen maailman keittiö, kannattaa kokeilla rohkeasti myös perinteisiä virolaisherkkuja. Virolainen keittiö on saanut vaikutteita vanhoilta vallanpitäjiltä, mutta muistuttaa monilta osin myös pohjoista naapuriaan.

Mutta pidä varasi! Vaikka erityisruokavaliot jo tunnetaan, kevyttuotteita ei niinkään. Virolainen maitotuotteiden valmistaja Tere jopa lopetti muutama vuosi sitten rasvattomien tuotteiden tekemisen – ostajia ei yksinkertaisesti riittänyt.

Historia tuntee montakin Tallinnaan ihastunutta suomalaista, joiden vyöt ovat kaupungissa oleskelun jälkeen alkaneet kiristää.

Kirjoittaja on talsinkilainen toimittaja, kääntäjä, kirjailija ja Evento-lehden toimituspäällikkö.

Viikon vieras

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet