Paikalliset

Loviisan torin joulukuusesta tehdään "Loviisan Kuusi 2019" -nimistä tonicia Viron Saarenmaalla

Kaatumisvaarassa ollut Loviisan torin joulukuusi kaadettiin keskiviikkona ennenaikaisesti. Keväällä torikuusta kaadetaan juomalaseihin, kun saarenmaalainen juomatehdas valmistaa sen oksista kymmeniätuhansia pulloja tonic-vettä.

Arto Henriksson

Loviisan toria koristanut joulukuusi poistettiin keskiviikkona, mutta nykyinen kuusi ei päädykään edeltäjiensä tapaan hakkeeksi, vaan sen oksista ja neulasista tehdään ”Loviisan Kuusi 2019” -tonic-juomaa Viron Saarenmaalla.

Samanlaisen maukkaan kohtalon kokevat myös Helsingin Senaatintorin sekä Viron Kuressaaren joulukuuset sekä Pärnun torin harmaapihta. Kolmen kaupungin joulukuusista valmistuu Virossa kaupunkibrändätyt tonic-juomat: Helsingin Kuusi 2019, Loviisan Kuusi 2019 ja Kuressaaren Kuusi 2019. Pärnun joulupuusta, joka on harmaapihta, valmistuu tonic-juoma hieman erilaisella reseptillä.

Virolaisen Lahhentagge -juomayhtiön juomayrittäjä ja perustaja Maarit Pöör kävi vuodenvaihteessa Helsingin Senaatintorilla pureskelemassa joulukuusen oksia. Hän maistoi Vesalan alueelta kaadetussa Helsingin joulupuussa erilaisia vivahteita kuin Viron puissa. Suomalaisesta kuusesta löytyy Pöörin mukaan kitkeriä sitruksen makuja todella paljon. 

- Kuuset on samantyyppisiä makuprofiililta mutta jokainen kuusi on erilainen - joten Loviisan Kuusi maistuu varmasti erilaiselta kuin Kuressaaren Kuusi, arvioi yhtiön markkinointipäällikkö Tarmo Virki. Loviisan kuusi on haettu harmaakallion metsästä S-marketin naapurista.

LSTV:n livelähetystallenne Loviisan torikuusen kaadosta 8.1.2020.

Kaupunkien joulukuusten hyödyntämiskäyttö alkoi viime jouluna Virosta, Saarenmaalta, jonka 17 metrin korkuisen joulukuusen oksat ja neulaset käytettiin paikallisen tuottajan Lahhentaggen ”Kuusi ja kardemumma”-tonicin pääraaka-aineena.

- Ajattelin pitkään mahdollisuutta hyödyntää joulukuusia raaka-aineena, mutta sisätiloissa ne kuivuvat liikaa. Kuressaaren kaupungin torilla tajusin yhtäkkiä, että edessäni seisova kaupungin joulukuusi on tarpeeksi suuri raaka-aineen lähde ja se seisoo ulkona kylmässä, jolloin se ei pääse kuivumaan pahasti, kertoi Maarit Pöör.

- Pyrimme pullottamaan osan joulun taiasta ja yhdistämään sen saaristolaisten historialliseen zerowaste-elämäntapaan, Pöör sanoi.  
- Kuusi on hyvin mineraali- ja vitamiinirikas. Miksi haaskata hyvää raaka-ainetta? Jouluna kaadettujen kuusien lukumäärä on valtava. Ajankohta on arvokas tilaisuus muuttaa maailmaa - yksi joulukuusi kerrallaan, Pöör kertoi.

Illmasto on Pöörin mukaan Saarenmaalla pehmeämpi, jolloin raaka-aineen maussa pehmeät ja pyöreät sävyt ovat enemmän esillä. Myös maaperä ja sen mineraalit vaikuttavat raaka-aineen makuun.

Lahhentaggen ”Kuressaaren Kuusi”-tonic voitti useita palkintoja vuoden 2019 aikana, muun muassa Viron näkyvimmän elintarvikepalkinnon. Tuote on nyt myynnissä jo viidessä maassa. Saarenmaalainen juomien pientuottaja Lahhentagge on yksi harvoista paikallisista tonic-valmistajista. 

lsa_9855_2.jpg

Kuuset on samantyyppisiä makuprofiililta mutta jokainen kuusi on erilainen - joten Loviisan Kuusi maistuu varmasti erilaiselta kuin Kuressaaren Kuusi, arvioi yhtiön markkinointipäällikkö Tarmo Virki. Loviisan kuusi on haettu harmaakallion metsästä S-marketin naapurista. Kuva: Arto Henriksson

Kysymykseen miksi valitsitte Loviisan kuusen, Tarmo Virki vastasi, että Loviisaa ja Saarenmaata yhdistää Itämeri ja molemmat ovat kuvankauniita rantakaupunkeja. 
- Lisäksi, kun yrityksemme perustajat ovat kaikki opiskellet ja asuneet Suomessa, etsimme suomalaisia kaupunkeja syksyllä, jolloin Loviisa ja Helsinki kiinnostuivat heti, niin ei tarvinnut kauemmas katsoa, Virki kertoi.

Kuusenoksat murskataan Lahhentaggen tehtaalla neulasineen ja niistä uutetaan tonic-vettä. Valmistus kestää useamman kuukauden. Juomat saavat makua myös kardemummasta ja sitruunasta. Loviisan kuusesta saadaan arviolta muutamia kymmeniätuhansia pulloja tonicia.

- Tuhanteen tonic-litraan menee suunnilleen 14 kiloa oksamurskaa, Pöör kertoi. 

Kuusitonicia voi nauttia joko sellaisenaan tai esimerkiksi ginin kanssa. Juoma sopii myös alkoholittomien drinkkien valmistukseen. Pöörin mukaan alkoholittomuus on kasvava trendi Euroopan baareissa.

Pöör perusti Lahhentagge-yrityksen vuonna 2016. Viime vuonna yhtiön liikevaihto oli 80 000 euroa, ja sen odotetaan tänä vuonna tuplaantuvan. Kuusijuomat muodostavat nykyään yli puolet Lahhentaggen tuotannosta.

Alun perin idean taustalla oli Pöörin toive käyttää juomanvalmistuksessa pois heitettäviä joulukuusia. Aluksi ongelmana oli, että sisätiloissa pidetyt pienet kotijoulukuuset ehtivät kuivua liikaa joulun aikana, jolloin ne eivät enää sovi juomien raaka-aineeksi. Sitten Pöör keksi, että ulkoilmassa pidetyt suuret joulukuuset säilyvät viileässä paremmin ja sopivat siksi myös juomiin.

Kaatumisvaarassa ollut Loviisan torikuusi päätettiin kaataa eilen, vaikka perinteisesti torikuusi on poistettu vasta Nuutinpäivänä 13.1. Loviisan kaupunginpuutarhuri Mona Bäckman kertoi, että päätös kaatamisesta tehtiin varmuuden vuoksi, kun tuuli oli yltymässä, ja kaatumisvaara oli olemassa.
-Joulukuusen oksat ja runko otettiin talteen, ja oksat luovutetaan virolaisille lähipäivinä. Käsittääkseni pyyntö oksien säästämisestä tuli kaupunginjohtajalta, Bäckman kertoi.

kuressaarexmas2018.jpg

Saarenmaan Kuressaaren torin vuoden 2018 joulukuusi, jonka oksista tehtiin tonicia viime keväänä. Kuva: Lahhentagge Oü

kuressaarexmas2019.jpg

Kuressaaren vuoden 2018 joulukuusta siirrettiin Lahhentagge Oü:n juomatehtaalle uutetavaksi.     Kuva: Lahhentagge Oü

4d7a0726.jpg

Kuresaaren torin vuoden 2018 joulukuusesta tehtyä tonicia. Kuva: Lahhentagge Oü

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Aiheesta muualla

LS pääkirjoitus 9.1.2020: "Torikuuselle mainio kierrätys"

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat