Puheenaihe

Virolainen Maarit Pöör on ensimmäinen pohjoismainen naisopiskelija Heriot Wattin yliopistossa – Tähtäimessä on tislaajan tutkinto

Ruohottunut kumpare sijaitsee muutaman kymmenen metrin päässä kuluneesta asfalttitiestä, joka johtaa pieneen Lahhentaggen kylään Saarenmaalla. Jos ei tietäisi kumpareen olevan kaikki se, mitä on jäljellä mahtavasta baltiansaksalaisen Bellingshausenin suvun kartanosta, siitä olisi helppo ajaa ohi.

Maarit Pöör vie Lahhentaggen kylää maailman maineeseen Viron ensimmäisellä käsityöginillä.

Thea Ekholm

Katajia kasvavan kummun alla ovat itseasiassa kartanon tislaamon jäänteet. Kun jatkaa tietä vähän matkaa eteenpäin, edessä avautuu idyllinen tammikuja. Se johti aikanaan kartanon päärakennukseen, joka oli Antarktisen löytäjänä tunnetun baltiansaksalaisen Fabian Gottlieb von Bellingshausenin lapsuudenkoti. Lahhentaggen kylässä tästä maailmankuulusta tutkimusmatkailijasta muistuttaa enää sammaloitunut muistokivi.

Vaatimattomalla kummulla on tärkeä rooli Lahhentaggen kylässä nykyään toimivan tislaamon tarinassa. Tislaamon perustaja Maarit Pöör kulki ruohottuneen kummun ohi vuosien saatossa kymmeniä, ellei satoja kertoja ulkoiluttaessaan perheen koiraa. Monesti hän ajatteli, että olisipa hienoa jatkaa kartanon tislaamoperinnettä.

Ruohottunut kukkula on kaikki, mitä on jäljellä mahtavan Bellingshausenin suvun kartanon tislaamosta.

– Se oli kylmä ja pimeä ilta tammikuussa 2016. Kävelin taas kummun ohi, joka hohti mystisesti kuun valossa. Silloin syntyi idea oman tislaamon perustamisesta. Olin varma ajatuksesta, vaikka en tiennyt mitään alkoholin valmistuksesta tai tislaamisesta, Maarit Pöör kertoo.

Maarit on koulutukseltaan vaatesuunnittelija ja hänen miehensä Tarmo Virki on toimittaja. Pariskunta tapasi Suomessa 1990-luvulla, kun molemmat opiskelivat siellä. Suomessa he ehtivät asua parikymmentä vuotta ennen kuin he palasivat tyttärensä synnyttyä Viroon vuonna 2011. Ensin he asuivat Tallinnassa, kunnes vuonna 2017 muuttivat Saarenmaalle.

– Olimme hankkineet nykyisen kotimme Saarenmaalta jo vuonna 2012. Alkuun talo toimi lomanviettopaikkana, mutta koko ajan kasvoi tunne, että haluamme muuttaa saarelle pysyvästi. Kun tyttäremme ei vastustanut asiaa, muutimme tänne vihdoin vuonna 2017.

Kun Maarit palasi iltakävelyltään ja kertoi miehelleen haluavansa perustaa tislaamon, vastaus oli, että senkus perustat.

– Taisin ajatella, että idea varmaankin unohtuu muutamassa päivässä. Olin itse kiireinen ensimmäisen oman yritykseni kanssa, joten totesin vain, että hieno homma, perusta vaan, Tarmo Virki naurahtaa.

Pian Virkille selvisi, ettei puoliso unohda ajatusta tislaamosta noin vain. Pariskunta puhui aiheesta muutaman viikon ajan ja totesi, että jos tislaamo perustetaan, homma on tehtävä kunnolla ja tavoitteet laitettava tarpeeksi korkealle. Alkusanat Viron ensimmäiselle käsityöginille oli sanottu.

Kuparista ja teräksestä valmistettu, uutuuttaan kiiltävä tislain seisoo saarenmaalaisen käsityöpanimo Pöiden tehdassalin nurkassa. Pitkän odotuksen jälkeen laite saapui Saarenmaalle loppukesällä 2019. Tislaimen on valmistanut saksalainen Müllerin perheyritys, jonka oma asentaja saapui paikan päälle kokoamaan tislaimen. Kunhan lupaprosessi saadaan kuntoon, luksusauton verran maksanut tislain alkaa valmistaa Lahhentaggen giniä Saarenmaalla.

– Tähän saakka meillä on ollut yhteistyökumppanina pieni perheyritys Belgiassa. He ovat tislanneet ginin omista raaka-aineistamme, omalla reseptillämme. Myös ginin pohjana käytettävä virolainen ruispirtu on lähetetty Belgiaan. Logistiikkaketjussa on ollut mukana 11 eri yritystä. Valmiiksi pullotettu gini on sitten lähetetty takaisin Viroon. Tämä oli pienyrittäjille, joilla ei ollut suuria pääomia sijoitettavaksi yritystoimintaan, kustannustehokas tapa aloittaa toiminta, Maarit Pöör kertoo.

Paljon piti kuitenkin tapahtua, ennen kuin ginin tislaaminen voitiin aloittaa edes Belgiassa. Pitää palata alkuun, vuoteen 2016 ja Saarenmaan tuulisille rannoille, josta Lahhentaggen ginin ainutlaatuinen maku on peräisin.

Lahhentaggen gini oli Viron ensimmäinen käsityögini.
 

Virossa luonnonkasvien hyöty- ja lääkekäyttö on edelleen yleistä ja tieto kasvien hyvää tekevistä ominaisuuksista kulkee suullisena perintönä äideiltä tyttärille. Myös Maarit Pöör tuntee kasvien salat.

– Minua ovat aina kiinnostaneet kasvien kemialliset reaktiot ja miten kasvi ja vaikkapa sen maku muuttuu, kun sitä käsittelee eri tavalla. Kasvin luonnetta ja makua voi muokata esimerkiksi kuivaamalla sitä. Niinpä minulle oli alusta asti selvää, että meidän ginimme makuaineet tulisivat nimenomaan Saarenmaan luonnosta.

Lahhentaggen ginissä maistuvat tietenkin saarenmaalaiset katajanmarjat, muita hiukan eksoottisempia raaka-aineita ovat esimerkiksi kevätesikko, sireenin kukat ja jo lähes unohdukseen vaipunut pohjolan inkivääriksi kutsuttu yrtti.

– Ryhdyin keräämään erilaisia kasveja ja yrttejä. Tein niillä erilaisia makutestejä ja tislasin niistä makuaineita. Jos et tunne raaka-ainetta, et voi luoda siitä makuja ja reseptejä, Maarit toteaa.

Lahhentaggen ginin reseptin luominen kesti vuoden verran ja vaati valtavan määrän käsityötä. Kaikki makuaineet katajanmarjoja myöten kerätään käsin Saarenmaan luonnosta, kuivataan ja pakataan ilmatiiviisti vakuumiin odottamaan käyttöä.

– Vaikka maksamme yrteistä ja katajanmarjoista erittäin hyvän kilohinnan, on kerääjiä vaikea löytää. Nykyään ginin valmistus on myös niin suosittua, että maailmalla on pulaa katajanmarjoista. Meillä on onneksi riittävästi raaka-ainetta omalla saarella.

Monenlaisten kokeilujen ja googlettamisen jälkeen Maarit löysi sattumalta netistä tiedon Suomessa järjestettävästä ginikurssista, jonka veti tislaamomestari Asko Ryynänen, mies muun muassa Arctic Blue ginin takana.

– Kurssi antoi varmuuden siitä, että haluan perustaa oman tislaamon ja tehdä tätä työkseni. Sen jälkeen menin Lepaan ammattikorkeakouluun opiskelemaan juomateknologiaa kahdeksi vuodeksi. Opintojen aikana käytiin läpi kaikki juomatyypit oluesta siideriin ja viineihin sekä tisleisiin ja likööreihin. Siellä sain perustiedot aiheesta.

Vuonna 2018 Maarit aloitti ensimmäisenä pohjoismaisena naisena opiskelut tislaajaksi Skotlannissa sijaitsevassa Heriot Wattin yliopistossa. Opiskelu tapahtuu pääasiassa etänä, mutta ensi vuoden elokuussa Maarit lähtee Skotlantiin paikan päälle opiskelemaan tislaamista.

– Samassa opinahjossa opiskelevat myös Arctic Blue Ginin luoja Asko Ryynänen ja Helsinki Distilleryn tislaamomestari Mikko Mykkänen, joten olen hyvässä seurassa, Maarit naurahtaa.

Ensimmäisen oman ginipullon Maarit ja Tarmo saivat käsiinsä vuonna 2017 ja tähän päivään mennessä Lahhentaggen giniä on myyty jo tuhansia pulloja. Vientikin on käynnistynyt ja saarenmaalainen gini on päässyt ravintoloiden valikoimiin muun muassa Latviassa, Liettuassa. Ruotsissa, Tšekeissä, Ranskassa ja Saksassa.

– Haluamme pitää myynnin omissa käsissä ja tavata kaikki jälleenmyyjämme henkilökohtaisesti. He ovat meille suora palautekanava, jonka avulla voimme kehittää tuotteitamme.

Vuonna 2018 Maarit kehitti yritykselle myös oman tonic-veden. Makuvaihtoehtoja on kaksi: kuusi & kardemumma ja kataja & mandariini. Ne sopivat erityisen hyvin Lahhentaggen ginin metsäiseen ja maanläheiseen makuun. Inspiraatio juomaan tuli, mistäs muualta kuin Saarenmaan luonnosta.

Lahhentaggen tonic-vedet loivat markkinoille täysin uuden juomakategorian, juotavat tonic-vedet.
 

– Ensimmäisen erän raaka-aineet poimittiin omasta pihakuusesta ja tonic-vedet valmistan paikallisen limonaditehtaan tiloissa.

Pian oma kuusi ei enää riittänyt tonicin raaka-aineeksi. Onneksi Maarit muisti Kuressaaren keskustassa seisovan valtavan joulukuusen. Sen hän sai käyttöönsä, kun joulu oli ohi. Neulasista syntyi joulukuusitonic. Jatkossa Lahhentagge aikoo valmistaa tonicia myös muiden virolaiskaupunkien joulukuusista.

Tähän mennessä tonic-vettä on myyty jo kymmeniä tuhansia pulloja. Moni tykkää sen mausta niin paljon, että juo sitä ilman giniäkin. Lahhentaggen tonic valittiinkin vuonna 2019 Viron parhaaksi alkoholittomaksi juomaksi.

Kunhan uusi tislain saadaan käyttöön, on Lahhentaggen tuotevalikoimaa tarkoitus laajentaa.

– Oma tislain antaa meille mahdollisuuden tehdä mitä vain, kuten viskiä, likööriä tai absinttia. Lisäksi tuotevalikoimaan on tulossa uusia tonic-makuja, Maarit toteaa.

Tällä hetkellä Maarit Pöör on ainoa palkattu henkilö Lahhentaggen tislaamossa. Mutta yrityksen taustalta löytyy vahva tiimi Maaritin ja Tarmon lisäksi. Tuotteiden visuaalisesta ilmeestä vastaa brittiläinen Lewis Mcguffie. Lisäksi mukana yritystoiminnassa on ystäväpariskunta Taivo ja Irene Sarapik, joihin Maarit ja Tarmo tutustuivat jo Suomen vuosinaan.

Maaritin puoliso Tarmo Virki johtaa päätyökseen omaa Start up -alan ammattilehteä, mutta on oman työn ohessa kouluttautunut baarimestariksi. Pariskunnan työnjako on selvä: Maarit viihtyy paremmin tislaamossa, Tarmo baaritiskin takana.

Elokuussa 2020 Maarit Pöör ja Tarmo Virki järjestävät jo kolmannen kerran Saarenmaan ginifestit. Tällä kertaa tapahtumapaikkana on ravintola Kuursaal Kuressaaressa.
 

Lahhentagge-brändin maailmanvalloitus jatkuu tänä syksynä, kun joulukuusitonic tulee myyntiin tavaratalo Le Bon Marchén valikoimiin Pariisissa.

Pieneltä virolaissaarelta on totuttu lähtemään kauas, sillä aava meri on tarjonnut siihen hyvän mahdollisuuden. Ehkäpä jonain päivänä Maarit Pöör ja Lahhentagge ovat yhtä tunnettuja maailmalla kuin tutkimusmatkailija Fabian Gottlieb von Bellingshausen

 

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat