Puheenaihe

Viron yleisradio selvitti, kuka saa Viron pankeista asuntolainaa

Viime aikoina Virossa on kerrottu kauhujuttuja pankkien tiukentuneista asuntolainaehdoista, mutta pankeista vakuutetaan, että viimeisten parin-kolmen vuoden aikana ole muuttunut muu kuin lainakorko.
Viron yleisradio ERR selvitti perusteellisesti laajassa artikkelissaan, kenelle ja millä ehdoilla asuntolainoja myönnetään ja millä perusteilla lainan annosta kieltäydytään.

Terhi Pääskylä-Malmström

Viron keskuspankin mukaan liikepankkien asuntolainan keskimääräinen lainamarginaali on tällä hetkellä 2,6 prosenttia. Koska prosentin suuruus on oleellinen osa kilpailussa asiakkaista, välttelee suurin osa pankeista julkaisemasta korkoaan sanoen, että sen koko riippuu niin asiakkaan lainakelpoisuudesta kuin rahoitettavasta kohteesta.

Swedbankista sanotaan, että heidän keskimääräinen marginaalinsa on 2,3 prosenttia, mikä myönnetään keskimäärin 23 vuodeksi. Yli 40 prosenttia perheistä jakaa lainan kahden hengen välillä, ja leasing-autoja perheillä on keskimäärin 1-2 kappaletta.

– Suurelta osin lainaehdot eivät ole muuttuneet. Muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna ovat kuitenkin vaatimukset tuloille ja jokakuiselle takaisinmaksukyvylle tiukentuneet. Tällä varmistetaan, että asiakas pärjää pitkäaikaisen lainan takaisinmaksun kanssa, Swedbankin asuntolainaosaston johtaja Anne Pärgma sanoo.

Toisin sanoen, niin suurta osaa kuukausipalkasta kuin aiemmin luvattiin lainanlyhennykseksi, ei haluta enää yhtä mielellään luvata. Riski pankille on pienempi, kun asiakas ei ole vetänyt vyötään liian kireälle, vaan selviäisi lainastaan vähän matalapalkkaisemmallakin työllä ilman, että hänen oma rahoitussuunnitelmansa romahtaa. Tästä on kyse erityisesti keski- tai alle keskipalkkaa tienaavien asiakkaiden kohdalla.

Kun muista pankeista sanotaan, ettei tilanne ole viime vuosina mitenkään muuttunut ja että lainaa saa pankista entisillä ehdoilla, on Luminorin yksityislainojen tuotejohtaja Martin Malinovskilla vähän toinen näkemys. Hänen mukaansa rahanpesuskandaalit ovat verottaneet Baltian rahoitussektorin houkuttelevuutta ulkomaisten sijoittajien silmissä ja tänne sijoitetaan sen vuoksi varovaisemmin.

Asuntolainaan vaadittava omarahoitusosuus riippuu kiinteistöstä ja ostajasta, mutta jos lainaaja ei täytä Kredexin lainaehtoja, alkaa SEB:in ja Luminorin pankeissa omarahoitusosuus 20 prosentista. Swedbank ja COOP aloittavat neuvottelut myös 15 prosentin omarahoituksella. Swedbankissa asiakaskunnan keskimääräinen omarahoitusosuus on 25 prosenttia.

Miten suuret tulot on sitten oltava, että pankki ylipäätään kutsuu lainaneuvotteluihin? Erot pankkien välillä ovat suuret, mutta kaikkia yhdistää periaate, että lainakelpoisen asiakkaan tulot eivät voi koostua pääosin tuista.

Matalin lainakynnys on SEB:illä: Yksin lainaa hakevalla on oltava vähintään 600 euron nettotulot ja kahdestaan lainaa hakevalla parilla yhteensä vähintään 800 euron nettotulot. Jokakuiset lainanlyhennykset eivät saa ylittää 50 prosenttia perheen tuloista. Muun muassa lasten elatusmaksut SEB lukee mukaan tuloihin vain siinä tapauksessa, jos ne on oikeusteitse määrätty.

Jokainen tapaus katsotaan tietysti erikseen, ja minimiraja riippuu sekä tulojen koosta, perheenjäsenten määrästä että muista maksuvelvollisuuksista.

– Lainansaannin ehdot eivät ole viimeisten kolmen vuoden aikana tiukentuneet, Evelin Tammearu SEB:istä vakuuttaa.

Swedbank vaatii yksin lainaa hakevalta vähintään 700 euron kuukausittaisia nettotuloja ja kahdestaan lainaa hakevilta vähintään 950 euron nettotuloja. Luminor on tulojen suhteen vaativin. He edellyttävät lainanhakijalta vähintään 1 000 euron nettotuloja, kahdelta hakijalta 1 500 euron nettotuloja. Se on jo lähes tuplasti enemmän kuin SEB:illä.

Virossa ihmiset pysyvät kauan työmarkkinoilla ja eläkeikä siirtyy monilla aina vain kaukaisempaan tulevaisuuteen.

Sen ottavat pankitkin huomioon, eikä suurin osa niistä aseta asuntolainalle yläikärajaa.

– Meillä ei ole ikärajoitetta, mutta järkevintä olisi tietenkin saada laina maksetuksi takaisin aktiivisen työelämän aikana. Se riippuu tietenkin myös asiakkaan profiilista, Anne Pärgma Swedbankista sanoo.

– Meillä ei ole kiinteää yläikärajaa. Otamme huomioon, että eläkeiässä tulot voivat vähentyä, ja arvioimme lainaa antaessa, ettei sen takaisinmaksu jäisi suurelta osin asiakkaan eläkeikään, Martin Malinovski Luminorista kertoo.

Eläkeiäksi Luminorissa luetaan ikävuodet 70 jälkeen.

– Eli myös yli 40-vuotiaat voivat tulla hakemaan meiltä 30-vuotista asuntolainaa, Malinovski vakuuttaa.

Alaikäraja Luminorissa kylläkin on määritelty. Alle 21-vuotiaille asuntolainaa ei myönnetä, koska siinä iässä ihmisen ura on vasta alussa ja lainavelvollisuuksien vuoksi valmistuminen saattaa häiriintyä. Koulun kesken jääminen puolestaan ei auta saamaan työpaikkaa, joka mahdollistaisi lainan takaisinmaksun.

Pankeista vain SEB on määritellyt 30-vuotiselle asuntolainalle yläikärajan niin, että laina on saatava maksetuksi ennen 75 vuoden ikää.
 

Ulkomailta saadut tulot ovat pankille ongelma – Tämä voin hankaloittaa suomalaisasiakkaan lainan saantia

Kun lainanhakija työskentelee ulkomailla, on se pankille riskitekijä. Hankittavan kiinteistön on ehdottomasti sijaittava Virossa ja pankin on saatava selvyys, mikä on hakijan side Viroon. Hakijan on samoin kyettävä todistamaan työsuhteensa eli verojen pitää olla maksettu.

Jos asiakas haluaa ostaa asunnon vuokra-asunnoksi eli sijoitusmielessä, ovat myös korot ja vaadittava omarahoitusosuus korkeammat. Jos taas kotia ostetaan perheelle ja pankki on vakuuttunut, että lainanhakija tienaisi myös Viroon palatessaan vastaavaa työtä tehdessään riittävästi maksaakseen lainaa takaisin, saatetaan lainalle näyttää vihreää valoa.

Voimassa oleviin rangaistuksiin pankit suhtautuvat eri tavoin. Esimerkiksi SEB ja Swedbank eivät tarkista hakijan tietoja oikeusrekisteristä, eli aiempi tuomio ei vaikuta lainahakemukseen. COOP sen sijaan seuraa tuomioita haukankatseella.

– Jos taustalla on talousrikoksia, terroritekoja, korruptiota tai huumeita, niin olemme melko kriittisiä. Jos huumerikos on sellainen, että jäit 19-vuotiaana kiinni ekstaasitabletista ja sinut tuomittiin rikoksesta, mutta siitä on nyt jo kymmenen vuotta ja sinulla on perhe, niin silloin me totta kai annamme lainan. Mutta jos kyse on huumeiden myynnistä, ei laina tule kysymykseenkään. Rankka väkivalta on myös este, mutta jotakin baaritappelua voimme katsoa läpi sormien. Rattijuopumuksen kohdalla katsomme, mitä siinä todella tapahtui, oliko se yhden kerran vahinko vai toistuvaa. Meitä kiinnostaa, mitä ihmiselle on myöhemmin tapahtunut, mitä hänestä on tullut, COOP-pankin Karin Ossipova sanoo.

Huolimatta pankkien joustavista ehdoista, saa moni kuitenkin hakemukselleen kielteisen päätöksen. Ihmiset yliarvioivat maksukykynsä ja haluavat suuremman lainan kuin, mihin heillä pankin analyysin mukaan on resursseja.

Tai sitten aiempia lainaeriä on jäänyt rästiin tai omarahoitusosuus puuttuu. Tai hakija työskentelee sellaisella alalla tai firmassa, jossa tulevaisuudennäkymät ovat epävarmat. Tai ostettavan kohteen paperit eivät ole kunnossa. Nämä ovat yleisimpiä syitä kielteiselle lainapäätökselle.

Lempeimmin ulkomaisiin tuloihin suhtautuu COOP-pankki, ja heiltä myös yksityisyrittäjän ja aiemmin lainan takaisinmaksun kanssa ongelmiin joutuneen on helpointa saada lainaa. Toisin sanoen rajatapaukset, jotka eivät saa lainaa muualta. Se oikeuttaa myös korkeamman koron, sillä riskin kasvaessa kasvaa korkokin.

– Jos lainanhakija on malliasiakas, jonka palkka on pitkäksi aikaa taattu ja joka tienaa enemmän kuin keskipalkan ja jolla on vähintään 20 prosentin käsiraha valmiina, ja jonka kotipankki on jokin muu, kysyn suoraan, onko hän hakenut lainaa muista pankeista, sillä meidän ei kannata tehdä päällekkäistä työtä, Karin Ossipova COOP-pankista kertoo.

Siitä huolimatta COOP:in asiakaskunta kasvaa kohisten. Pankkiin päätyvät ne, jotka tienaavat alle keskipalkan, joilla ei ole riittävästi omarahoitusosuutta, joilta on ehkä kerran, pari jäänyt lainanlyhennyksiä rästiin ja jotka käyvät Suomessa töissä - eli ne, joille ei muissa pankeissa avata ovea.

– Täällä he maksavat kyllä korkeampaa korkoa, mutta saavat kuitenkin toteuttaa unelmansa. Noin 0,2 prosenttia korkeampi korkoa merkitsee loppujen lopuksi vain 5-10 euroa kuussa, Ossipova sanoo.
 

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Tutkimus: Viron yleisradio selvitti, minkälaisiin asuntoihin Virossa saa lainaa18.9.2019 09.55
Näin teet asuntokauppaa Virossa – Kaupanteossa on yksi suuri ero verrattuna Suomeen5.3.2019 08.02
Asuntojen hinnat ovat Tallinnassa edelleen edullisia suomalaisille – Uuden kaksion saa alle sadalla tonnilla!19.2.2019 08.12

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat