Puheenaihe

Tartto kiinnostaa turisteja koko ajan enemmän – Kansallismuseo vie vierailijan syvälle historiaan, ja Ylösalainen talo kääntää huonekalut nurin

Supilinnan kaupunginosassa on värikkäitä kolkkia.

Malle Kolnes

Keskellä Tarton Raatihuoneen toria kohoaa patsas, jossa kaksi nuorta opiskelijaa kietoutuu toisiinsa. Veistossuihkulähde Suutelevat opiskelijat on virolaisen Tarton keskeinen tunnusmerkki. Vesi ryöppyää villinä lähteestä, jonka ympärillä matkailijat kuvauttavat itseään.

Torin kauniit rakennukset ovat peräisin 1700-luvulta ja edustavat klassisistista arkkitehtuuria. Kesällä tori on täynnä hälinää ja vilinää. Siellä on hyviä ravintoloita, kahviloita, pikku putiikkeja ja ulkoilmakonsertteja.

Myös torin ympäristössä kohoaa upeita historiallisia rakennuksia, kuten Tarton yliopisto.

 

4880256-n.jpg

Kuvanveistäjä Mati Karmin suunnitteli Suutelevat ylioppilaat -patsaan ja suihkulähteen vuonna 1998. Siitä kasvoi nopeasti Tarton symboli. Kuva: Malle Kolnes

 

Matkailukaupunkina Tartto on hyvässä nosteessa. Sinne pääsee parissa tunnissa Tallinnasta junalla, bussilla tai omalla autolla. Helsingistä Tarttoon voi myös lentää.

Tarton vetonaula muutaman viime vuoden aikana on ollut Viron kansallismuseo muutaman kilometrin päässä ydinkeskustasta. Entiselle sotilaslentokentälle rakennettu museo esittelee suomalais-ugrilaisten kansojen elämää ja Viron historiaa yhdeksän tuhannen vuoden ajalta.

 

Uralin kaiku -näyttely kertoo vepsäläisten, vatjalaisten ja samojediperheiden arkielämästä. Kohtaamisia-näyttely vie aikamatkalle Viron historiaan. Sen teemoja ovat muun muassa kivikausi, rautakausi, kristinuskon tulo, kirjan aika, miehitys, nykyaika ja vapaus.

Yli kuudentuhannen neliön rakennuksessa on tiloja myös vaihtuville näyttelyille. Elokuussa museossa avautuu virolaisen taidekeräilijä Jaan Manitskin kokoelmista koottu näyttely. Ensi vuonna museoon tulee satunäyttely. Siellä järjestetään myös konsertteja.

 

4880249-n.jpg

Ville ja Wilde -veistos kuvaa kirjailija Oscar Wildeä ja virolaiskirjailija Eduard Vildeä. Kuva: Malle Kolnes

 

Museon markkinointijohtaja Kalmar Kurs kertoo, että viime vuonna museossa vieraili kahdeksantuhatta suomalaista. Se oli 38 prosenttia museon ulkomaalaisista vieraista. Museosta voi varata suomenkielisen opastuksen.

Pari vuotta sitten kansallismuseon naapurissa avattiin Ylösalainen talo, jossa kaikki on nurin niskoin ja kallellaan. Pöydät, tuolit, ikkunaverhot, kylpyamme ja lamput roikkuvat katosta. Jääkaapissakin purkit ja tölkit roikkuvat väärinpäin.

Talo on hauska elämys lapsille, mutta aikuisia saattaa huimata, kun tasapainoaisti joutuu koetukselle.

 

4880254-n.jpg

Ylösalaisin olevassa talossa katto on lattia ja lattia on katto. Kuva: Malle Kolnes

 

Tartto on Viron vanhin kaupunki. Se kilpailee Narvan kanssa, kummasta tulee Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2024.

Tarton keskellä virtaa Emajoki. Joen rannoilla on puistoja ja lenkkipolkuja. Joelle pääsee risteilemään. Mukava kokemus on laivaristeily keskiaikaisen mallin mukaan rakennetulla Jõmmu-lotjalla.

Perin kilometrin päässä sijaitsee vanha tehdasalue, Aparaattitehdas, joka on nykyään luovan toiminnan keskus ja vastaa Tallinnan Telliskiveä. Neuvostoaikana siellä työskenteli 1 500 tehdastyöläistä, jotka valmistivat erilaisia koneita ja koneenosia.

Itsenäisessä Virossa tehdas lopetettiin, ja se pysyi pitkään tyhjänä. Vuodesta 2014 tehdasta alettiin kehittää kulttuurikäyttöön.

– Tehtaassa on neljä ravintolaa, kahvila, antikvariaatti, taidegallerioita, tanssistudio, toimistoja, pikkuputiikkeja, taiteilijoiden työhuoneita, toimistoja sekä tiloja työpajoille ja tapahtumille, kertoo Karmen Otu ohjelmajohtaja.

 

4880255-n.jpg

Tarton lelumuseossa voi tutustua satoihin eri aikoina valmistettuihin leikkikaluihin. Remontoitu puutalo valmistui 1770. Kuva: Malle Kolnes

 

Alueen sydän on suuri sisäpiha tehdasrakennusten keskellä. Ravintolat kantavat kesällä pöydät ulos, lapset leikkivät hiekkalaatikoilla ja piirtävät kuvia asvaltille.

Pihalla järjestetään konsertteja, kirpputoreja ja elokuvaesityksiä. Joskus siellä näkee mustan kissan. Se on tehtaan oma kissa, Johannes Gutenberg, joka viettää tehtaassa kissanpäiviä. Sillä on ruokakuppeja ympäri tehdasta, ja kissan kuvat koristavat käytäviä.

 

Teksti: Sirpa Pääkkönen

Kuvat: Malle Kolnes

Vinkit

Kesätapahtumia Tartossa

Tarton ruoka- ja viinifestivaali 2.–4.8.

Emajoki-festivaali 9.–11.8.

Aparaattitehtaan festivaali 30.–31.8.

 

Tartto

Historian merkittävä kauppakeskus

Tartto on Viron ja Baltian vanhin kaupunki. Siitä on mainintoja jo vuodelta 1030. Kiovan ruhtinas Jaroslav Viisas rakennutti paikalle linnoituksen.

Tartto otettiin hansaliittoon 1280-luvulla, ja siitä kehittyi merkittävä kauppakeskus Emajoen reitillä.

Tarttoon perustettiin Viron ensimmäinen yliopisto 1632.

Viron laulujuhlat alkoivat Tartosta vuonna 1869. Heinäkuun alussa Tallinnassa järjestetään laulujuhlien 150-vuotisjuhla.

Tartto on Viron toiseksi suurin kaupunki: 93 000 asukasta.

Tarttoon pääsee junalla Baltijaam-asemalta tai bussilla Bussijaam-asemalta Tallinnasta. Matka kestää noin kaksi ja puoli tuntia sekä junalla että bussilla. Tarttoon voi myös lentää Suomesta tai ajaa omalla autolla Tallinnasta.Tie numero 2.

Tartto tunnetaan erityisesti opiskelijakaupunkina.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Helsingin ja Tallinnan välille uusi alus – tässä on Eckerön tuorein lautta16.5.2019 13.52

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat