Puheenaihe

Tällaisia ovat virolaiset juhannustaiat - Virossa juhannuksena pitää hakeutua kokon ääreen, muuten on luvassa huonoa onnea

Juhannus eli viroksi Jaanipäev on yksi Viron vanhimpia ja suositumpia kansanjuhlia, jota vietetään vuoden valoisimpana päivänä. Juhannusta vietettiin jo kauan ennen kuin kristinusko saapui Viroon ja edelleenkin juhannusperinteiden taustalla on monia pakanallisia uskomuksia.

Viron ulkoilmamuseo

Juhannusta juhlitaan Virossa aina 23.-24. kesäkuuta, osuivat päivät sitten viikonlopuksi tai arkipäiviksi. Suomessa juhannus ei ole enää niin sanottu liikkuva arkipyhä vaan sitä juhlitaan aina kesäkuun 20. ja 26. päivien välisenä lauantaina. Näin on Suomessa ollut vuodesta 1995 lähtien.

Nykyään juhannus on Virossa kansallinen vapaapäivä ja moni lähteekin viettämään sitä maalle, luonnon helmaan. Virolaiset valmistautuvat yöttömän yön juhlaan hyvissä ajoin keräämällä jätepuusta kokkoja rannoille ja pihoille. Kokko on tärkeä osa juhannusta, sillä tänäkin päivänä uskotaan tuovan huonoa onnea, jos ei juhannuksena pääse koko äärelle.

Juhannustraditioihin kuuluu myös etsiä juhannusyönä taikavoimia omaava saniaisen kukkaa, joka kukkii vain hetken ajan valoisana kesäyönä. Myös kiiltomatoja etsitään, sillä sellaisen juhannusaattona nähneelle on luvassa suuri onni.

Perinne, jota ei enää suositella noudatettavaksi on juhannuskokon yli hyppääminen, sillä se voi tuoda hyppääjälle hyvän onneen sijaan sairaalareissun.

Laulaminen ja tanssiminen kuuluvat juhannukseen, kuten niin moneen muuhunkin virolaiseen juhlapyhään.

Virossa sekä juhannusaatto 23.6. että juhannuspäivä 24.6. ovat liputuspäiviä, eikä lippua saa niiden välisenä yönäkään laskea salosta.

 

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat