Puheenaihe

Peter Vesterbackan Helsinki-Tallinna -tunnelihake etenee – Ensimmäinen rahoittaja julkaistiin ja junaliput tulivat myyntiin maanantaina

Helsingin ja Tallinnan välille merenalaista tunnelia suunnitteleva Peter Vesterbackan ja Kustaa Valtosen yritys Finest Bay Area Development Oy julkaisi maanantaina Helsingissä pidetyssä tiedotustilaisuudessa projektin ensimmäisen rahoittajan.

Finest Bay Area Development Oy

Kyseessä on dubailainen ARJ Holding LLC, joka on vesi-, energia- ja infrateknologioihin erikoistunut sijoitusyhtiö. Dubaista saadulla 100 miljoonalla eurolla on tarkoitus rahoittaa tunnelin suunnittelua ja tarvittavien lupien hankkimista.

Koko tunnelin rakennusbudjetti on kokonaisuudessaan 15 miljardia euroa, josta 30 prosenttia on tarkoitus saada omistajilta ja 70 prosenttia lainoina. Koko lainasummasta noin puolet tulee Euroopasta ja toinen puoli Aasian maista.

− Ei 15 miljardin euron kerääminen mielestäni niin kovin paljoa eroa 15 miljoonan euron keräämisestä. Kyse on samanlaisista keskusteluista rahoittajien kanssa, kuin missä tahansa startup-toiminnassa. Peruslogiikka ja tekeminen on samanlaista. Meillä on systemaattinen suunnitelma, jonka mukaan etenemme, Peter Vesterbacka kertoi viime viikolla Tallinnassa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Tunneliprojektin budjetista suunnittelutyö lohkaisee 750 miljoonaa euroa. rakennustyöt 12,5 miljardia euroa, projektinjohto miljardin verran ja hallinnollinen työ 750 miljoonaa euroa.

Ennen ensimmäisen rahoittajan saamista kaikista projektin kuluista ovat vastanneet Peter Vesterbacka ja Kustaa Valtonen. He ovat muun muassa maksaneet viime keväänä Suomen puolella aloitetun ympäristövaikutusten arviointityön, jota on ollut tekemässä 40 hengen tiimi konsulttiyhtiö Pöyryltä.

Ympäristövaikutusten arvioinnissa on Suomen puolella mukana neljä eri mahdollista reittiä tunnelille. Viron puolella arviointityö on vasta käynnistymässä ja siellä tutkitaan kolme eri reittivaihtoehtoa. Suomen puolella on myös auki se, minne kaikkialle tunnelin asemat sijoittuvat. Vain se on varmaa, että yksi asema sijoittuu Helsinki-Vantaan lentokentälle. Viron puolelle tulee vain yksi asema. Se sijaitsee Ülemistessä, jonne tulee myös aikanaan Rail Baltican asema.

Tunnelin rakentaminen vaatii myös keinotekoisten saarien rakentamista sekä Suomen että Viron rannikolle. Myös näiden saarien sijainti on vielä auki.

Tunnelin kaivamisesta syntyy 80 miljoonaa kuutiota louhittua kiveä, joka ainakin osittain käytetään saarien rakentamiseen.

Ympäristövaikutusten arvioinnissa tutkitaan tunnelin vaikutuksia muun muassa alueen linnustoon, kaloihin, melutasoon, maankäyttöön, merenpohjaan, maaperään, pohjaveteen, kasveihin, maisemaan ja paljon muuhun. Konsultit ovat paiskineet hommia ahkerasti, sillä projekti on jo siinä vaiheessa, että arvio on tarkoitus jättää ELY-keskukselle tammikuun 2019 aikana.

− Vaikka kyseessä on maailman pisin meren alle rakennettava rautatietunneli, ei hankkeessa ole mitään sellaista, jota ei olisi jo aikaisemmin tehty. Pöyryllä on aikaisempaa kokemusta samanlaisesta projektista, sillä olimme mukana Sveitsin Gotthardin 57 kilometriä pitkän rautatietunnelin rakentamisessa, vanhempi konsultti ja tunnelihankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin projektipäällikkö Karoliina Jaatinen kertoi.

Peter Vesterbackan mukaan yhteistyö molempien maiden viranomaisten kanssa on toiminut hyvin. Tämä siitä huolimatta, että vasta viime viikolla liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin lehdistötilaisuudessa moni media ymmärsi, että Helsingin ja Tallinnan välillä on kaksi tunnelihanketta.

− On vain yksi hanke, mutta siinä on kaksi tunnelia. Toinen matkustajaliikenteelle ja toinen rahtiliikennettä ja huoltotoimenpiteitä varten, Vesterbacka toteaa.

Lehdistötilaisuudessa oli mukana myös Viron talous- ja infrastruktuuriministeri Kadri Simson. Molempien ministerien mielestä Helsingin ja Tallinnan välinen tunneli muodostaisi yhdessä Rail Baltican kanssa nopean yhteyden Keski-Eurooppaan ja myös Aasiaan.

Lisäksi se tekisi Tallinnasta ja Helsingistä 1,5 miljoonan asukkaan talousalueen.

− Suomi on Euroopan maista lähinnä Kiinaa, Intiaa ja Japania. Meiltä pääsee suorilla 6-8 tunnin lennoilla lähes minne vaan Kiinassa, Japanissa ja Intiassa. Tunnelin avulla Helsinki ja Tallinna muodostavat kiinnostavan ja kasvavan talousalueen tulevaisuudessa, Vesterbacka toteaa.

Helsingin ja Tallinnan välille suunniteltu tunneli on sekä Suomen että Viron mittakaavassa mittava hanke, jonka budjetti ja aikataulu ovat epäilyttäneet monia.

− Vaikka hanke on meistä iso, ei se globaalissa mittakaavassa ole mitenkään ihmeellinen. Maailmalla tällaisia tehdään joka vuosi. Vastikään uutisoitiin, että Intian ensimmäisen nopean raideyhteyden toteuttaa Japani, joka myös lainaa rahat projektiin. Kyseessä oli 17 miljardin dollarin projekti, josta myös Kiina kilpaili, Vesterbacka lisää.

Finest Bay Area Development Oy:n suunnitelmissa on saada Helsingin ja Tallinnan välinen tunneli toimintaan vuonna 2024. Jotta aikataulussa pysytään, on poraukset aloitettava vuonna 2020.

− Vielä tässä vaiheessa projektissa on aika monta liikkuvaa osaa, emmekä ole vielä valinneet esimerkiksi porausfirmaa. Se täytyy tehdä ensi vuonna, jotta he ehtivät toimittaa meille tarvitsemamme kuusitoista poraa. Ne ovat sen verran kookkaita laitteita, noin 150 metriä pitkiä, ettei niitä ole kaupan hyllyssä odottamassa, vaan ne valmistetaan tilauksesta, Vesterbacka naurahtaa.

Vesterbackan laskelmien ja ennusteiden mukaan vuonna 2030 Helsingin ja Tallinnan välillä kulkisi junalla 50 miljoonaa matkustajaa. Eilen julkaistujen tietojen mukaan noin puoli tuntia kestävän junamatkan hinta olisi 50 euroa yhteen suuntaan ja menopaluu maksaisi 100 euroa. Tuhat euroa maksavalla vuosilipulla saisi reissata junalla kahden pääkaupungin väliä niin usein kuin haluaisi.

Maanantaina avatusta lippukaupasta voi jo ostaa junalippuja ja näin osallistua hankkeen rahoitukseen. Suunnitelman mukaan junaliikenne alkaa jouluaattona vuonna 2024.

Mikä voisi hankkeessa mennä pieleen niin, että tunnelia ei tulisi tai se ei valmistuisi ajoissa? Peter Vesterbackaa hymyilyttää. Hän on kuulla kysymyksen varmasti aikaisemminkin.

− Tapanani ei ole ottaa huolta ongelmista, joita ei vielä ole. Nukun yöni hyvin. Kokemuksemme hankkeesta ovat olleet tähän asti hyviä, eikä ylitsepääsemättömiä ongelmia ole ollut. Julkisen ja yksityisen puolen yhteisessä projektissa, jotkut asiat voivat aiheuttaa hitautta. Olemme kuitenkin varautuneet siihen ja meillä on pelivaraa. Meillä ei ole kiire.

Katso videolta, miltä tekosaaret Suomen ja Viron rannikolla voisivat näyttää!
 

Helsinki-Tallinna -rautatietunneli

  • Tunnelin suunnittelu aloitettiin vuonna 2016
  • Tarkoitus on rakentaa kahden pääkaupungin välille merenpohjan alla kulkeva reilut 100 km pitkä rautatietunneli
  • Tunneli kulkee noin 200-250 metrin syvyydessä
  • Tunneleita on kaksi, joista toisessa kulkee matkustajaliikenne ja toisessa hitaampi rahtiliikenne
  • Tunnelista tullaan louhimaan noin 80 miljoonaa kuutiota kiveä
  • Matkustajajuna kulkee tunnelissa 400 km tuntinopeudella, joten matka Helsingistä Tallinnaan kestää 20 minuuttia
  • Yhdensuuntaisen lipun hinta on 50 euroa
  • Tunnelin rakennusprojektin kokonaisbudjetti on 15 miljardia euroa
  • Valmista pitäisi olla vuonna 2024 ja junaliikenteen on tarkoitus käynnistyä 24. joulukuuta
  • Valmistuessaan tunneli on maailman pisin rautatietunneli
  • Ennusteiden mukaan tunnelissa kulkisi vuonna 2030 noin 50 miljoonaa matkustajaa

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat