Puheenaihe

Väitös: Suomessa asuva virolainen pitää itseään hyvänä työntekijänä ja hyvänä veronmaksajana

Moni Suomessa asuva virolainen viettää loma-aikojaan kotimaassaan.

Jukka Hämäläinen

Suomessa asuvat virolaiset pyrkivät hyvinvointivaltion täysiarvoisiksi jäseniksi olemalla hyviä työntekijöitä ja veronmaksajia sekä ottamalla etäisyyttä muista maahanmuuttajaryhmistä, joiden he eivät katso ansaitsevan hyvinvointivaltion tukea.

– Virolaiset maahanmuuttajat arvostavat suomalaista hyvinvointivaltiota suuresti ja vertaavat suomalaista yhteiskuntaa virolaiseen, jossa yksilö ei voi esimerkiksi työttömäksi jäätyään odottaa valtiolta samanlaista tukea, toteaa tutkijatohtori Rolle Alho Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanista.

Hän on yhdessä Tampereen yliopiston yliopistonlehtori Markku Sippolan kanssa tutkinut, millaisena virolaiset maahanmuuttajat kokevat suomalaisen hyvinvointivaltion.

Tutkimuksessa haastateltiin 51:tä virolaista Suomessa asuvaa maahanmuuttajaa.

Haastateltavien pyrkimys tulla hyvinvointivaltion täysiarvoisiksi jäseniksi tuli esiin sekä toisaalta heidän myönteisissä tunteissaan hyvinvointivaltion instituutioita ja normeja kohtaan että toisaalta myös siinä, että he pitivät etäisyyttä muihin maahanmuuttajaryhmiin, jotka heidän käsityksensä mukaan eivät saa toimeentuloaan tekemällä työtä Suomessa.

Näin ollen he eivät haastateltavien mielestä ”ansaitse” hyvinvointipalveluja.

– Virolaiset maahanmuuttajat painottivat voimakkaasti olevansa ns. hyviä työntekijöitä ja veronmaksajia ja ansaitsevansa siten paikkansa hyvinvointivaltiossa. Tämän tulisi heidän käsityksensä mukaan asettaa heidät tasa-arvoiseen asemaan syntyperäisten suomalaisten kanssa, Alho sanoo.

Etäisyys muihin maahanmuuttajaryhmiin tuli joissain tapauksissa esiin myös rasistisina kommentteina maahanmuuttajista, jotka haastateltavien mukaan käyttävät järjestelmään hyväkseen.

– Tämän hetken kärjistyneessä maahanmuuttokeskustelussa tulee pitää mielessä, että virolaisten on muita helpompi sulautua Suomeen ja oppia kieli. Virolaiset eivät koe rasismia ja syrjintää samalla tavoin kuin monet muut maahanmuuttajaryhmät. Toisaalta haastattelemillamme henkilöillä on vähän ymmärrystä niistä syistä, joiden takia tietyt ryhmät jäävät useammin ilman työtä eivätkä kykene niin sanotusti integroitumaan yhteiskuntaan yhtä helposti, Alho huomauttaa.

– Eri maahanmuuttajaryhmien välillä on tiettyjä jännitteitä ja jopa rasismia. Pyritään retorisesti asettumaan eri asemaan ja tekemään itsensä tärkeiksi. Kyse on varmastikin yleisinhimillisestä tarpeesta tuoda itseään esille.

Alho näkee yhtäläisyyksiä haastateltujen virolaisten asemassa Suomessa ja ruotsinsuomalaisten asemassa Ruotsissa, jossa monet ruotsinsuomalaiset toimivat aktiivisesti ruotsidemokraattien riveissä ja asettuvat ns. maahanmuuttokriitikkojen puolelle.

– Psykologisesti voi olla helpompaa identifioitua enemmistöön ja ottaa etäisyyttä muista maahanmuuttajaryhmistä.

Viro ja Suomi ovat esimerkkejä kovin erilaisista hyvinvointiyhteiskunnista. Virolaiset ovat Suomessa suurin ei-kansallinen väestönosa, ja Suomi on myös suurin virolaisten maahanmuuttajien vastaanottajamaa. Virolaiset muuttavat Suomeen lähinnä töiden perässä, sillä palkat ovat täällä korkeammat ja työtilanne parempi.

Lisäksi virolaisten maahanmuuton syynä on Viron uusliberaali talousmalli, joka on varsin haavoittuva taloudellisten vaihteluiden paineessa.

Tämä yhdistettynä valtion heikkoon sosiaaliseen tukeen tekee virolaisista työntekijöistä erittäin suojattomia etenkin kun maan taloudessa menee huonosti.

Siksi Suomi tuntuu matalien palkkojen ja heikon yhteiskunnallisen tuen kanssa painivista virolaisista työntekijöistä houkuttelevalta vaihtoehdolta.

Samalla monet työmarkkina-alat ovat Suomessa riippuvaisia ulkomailta tulevasta työvoimasta. Maantieteellinen ja kielellinen läheisyys ja vapaa liikkuvuus tekevät muuton helpoksi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat