Puheenaihe

Viro on suosittu opiskelumaa – Tällä hetkellä siellä opiskelee 1 400 suomalaista

Tilastojen mukaan ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä Viron korkeakouluissa kasvaa vuosittain ja tällä hetkellä maassa opiskelee jo noin 4 000 ulkomaalaista. Heistä 1 400 on kotoisin Suomesta.

Tallinnan yliopisto

Wikimedia commons

Opetushallituksen tuoreen julkaisun mukaan ulkomailla opintonsa aloittaneiden suomalaisnuorten määrä on kaksinkertaistunut 10 vuodessa. Suhteessa eniten ovat kasvaneet Virossa ja Alankomaissa korkeakouluopintonsa aloittaneiden määrät.

− 2000-luvun alkuun verrattuna Viroon Suomesta lähtevien opiskelijoiden määrä on peräti kuusinkertaistunut, virolaista korkeakoulutusta Viron ulkopuolella tunnetuksi tekevän Study Estonian Suomen edustaja Sanna Immanen kertoo.

Virossa englanninkielisiä tutkinto-ohjelmia tarjoaa kahdeksan korkeakoulua, jotka sijaitsevat Tallinnassa tai Tartossa. Suomalaisopiskelijoiden keskuudessa suosituimpia ovat lääketieteen ja eläinlääketieteen tutkinto-ohjelmat, mutta paljon opiskellaan myös oikeustieteen ja kauppatieteen kandidaattitutkintoja.

Virossa voi myös opiskella humanistisia tieteitä, insinööritieteitä, luonnontieteitä, taideaineita ja yhteiskuntatieteitä.

− Korkeakoulutus jakautuu Virossa, samoin kuin Suomessakin, kolmeen asteeseen: kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkintoihin. Tutkintojen laajuudet ja kestoajat ovat samat kuin muissakin EU-maissa, joten ne ovat yhtä päteviä kuin Suomessa tai missä tahansa muussa EU-maassa suoritetut opinnot, Sanna Immanen lisää.

Englanninkielisten tutkinto-ohjelmien suorittaminen on Virossa maksullista ja lukuvuosimaksut ovat keskimäärin 3 000–4 000 euroa. Suomalaisopiskelijat rahoittavat Virossa opiskeluaan useimmiten Kelan myöntämällä opintotuella, joka riittää matalien elinkustannusten Virossa huomattavasti kotimaata paremmin. Vironkieliset koulutusohjelmat ovat maksuttomia ja myös niissä opiskelee jonkin verran suomalaisia.

Helppo tapa tutustua vaikkapa Tallinnan yliopistoon ja opiskeluun siellä on osallistua jollekin kesäyliopiston kurssille. Tarjontaa on kielikursseista luovaan kirjoittamiseen ja virolaisen keittiön saloista informaatioteknologiaan.

− Viro on varteenotettava vaihtoehto opiskelupaikkaa etsivälle nuorelle ja miksei vähän vahemmallekin opiskelijalle. Virossa pärjää englannilla, elinkustannukset ovat matalat, virolaisilla korkeakouluilla on monipuoliset vaihto-opiskelumahdollisuudet ympäri maailmaa, oleskelulupa Viroon on helppo saada ja e-asioinnistaan tunnetussa maassa asioiden hoitaminen sujuu vaivatta netissä, Sanna Immanen listaa Viron etuja.

Haku Viron korkeakouluihin on parhaillaan käynnissä ja lukuvuosi alkaa syyskuun alussa.

Lähes kaikki virolaiset korkeakoulut käyttävät e-valtiolle tyypillisesti DreamApply-verkkohakemuspohjaa, jonka avulla hakeminen onnistuu useisiin oppilaitoksiin ja opinto-ohjelmiin yhdellä hakemuksella yhdessä osoitteessa.

 

Vain neljännes ulkomaisissa korkeakouluissa opiskelevista suomalaisista uskoo palaavansa Suomeen

Opetushallituksen toukokuussa julkaiseman tuoreen opiskelijakyselyn mukaan ulkomaille lähdetään useimmiten kansainvälisen kokemuksen toivossa, mutta sinne ajavat myös opiskelupaikan saamiseen ja opintojen sisältöön liittyvät syyt. Opiskelijoiden tulevaisuutta leimaa epävarmuus, sillä puolet kyselyyn vastanneista ei vielä osannut nimetä opintojen jälkeistä asuinmaataan. Vain neljännes opiskelijoista uskoo palaavansa takaisin Suomeen.

Ulkomaille lähdön syitä sekä opiskelijoiden tulevaisuudensuunnitelmia kartoittanut kysely on osa laajempaa selvityshanketta, jota on tehty yhteistyössä Kelan kanssa. Kyselyn kohteena olivat nytkin Kelan opintotukea saavat opiskelijat.

─ Ulkomaisissa korkeakouluissa opiskelee 8 000 suomalaista, jotka saavat Kelan opintotukea. Tämä joukko on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Kyselyn mukaan ulkomaille lähtöön vaikuttaa monia tekijöitä, sekä Suomesta pois työntäviä että ulkomaille vetäviä. Opiskelujen jälkeinen asuinmaa taas valitaan työllisyys- ja uranäkymien perusteella, mutta myös ilmapiirillä on merkitystä, selvityshankkeesta Opetushallituksessa vastannut Irma Garam kertoo.

Kyselyn mukaan ulkomailla opiskelevat valitsevat tulevan asuinmaansa ensi sijassa työ- ja uramahdollisuuksien perusteella. Myös maan yleistä ilmapiiriä pidetään tärkeänä. Suomen kannalta huolestuttavaa on, että vain harva pitää näitä tekijöinä, jotka lisäävät halukkuutta hakeutua takaisin kotimaahan. Suomen valtteina pidetään puhdasta luontoa ja ympäristöä sekä yleistä elintasoa. Positiivisiksi koetaan myös toimiva yhteiskunta ja maan turvallisuus.

Kyselyn avovastauksissa kielteisten asioiden kärkeen nousivat työttömyys ja huonot työllisyysnäkymät Suomessa. Myös sulkeutunut ja ahdasmielinen yhteiskunta sekä yleinen huono ilmapiiri saivat runsaasti mainintoja.

− Kysely tehtiin 2016, jolloin Suomessa elettiin talouden taantuman aikaa. Mutta mikäli vastauksista heijastuvat käsitykset Suomesta huonosti työllistävänä ja ahdasmielisenä maana jäävät elämään, voi niistä tulla rasite kotimaan maineelle, Irma Garam lisää.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Yliopistokaupunki Tartto tarjoaa paljon nähtävää – Tutustu kaupungin tärkeimpiin nähtävyyksiin T24-Tv:n videoilla!7.5.2018 07.45
Tiesitkö, että Tallinnassa on elokuvateatteri, joka näyttää elokuvia ilmaiseksi!31.5.2018 11.43

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat