Ravintolat

T24 testasi: Silverspoon-voittaja ravintola Juur tarjosi seitsemän ruokalajia makuelämyksiä ja rentoa tunnelmaa

Verkkolehti Tallinna24:n ruokakolumnisti on Puolihalvaantunut kokki eli Juho Kääriäinen, joka esittelee Tallinnan alati elävää ravintolatarjontaa omintakeiseen tyyliinsä. Tällä kertaa testivuorossa oli arvostetun Silverspoon-palkinnon voittanut ravintola Juur.

Juur

Vuoden 2017 lopussa julkaistiin Viron Silverspoon-voittajat. Parhaimman sijan virolaisen ruoan sarjassa pokkasi ravintola Juur Ülemistellä. Viime viikonloppuna elettiin erikoista aikaa, sillä henkilökohtainen tapahtumakalenteri oli tyhjä. Tästä johtuen pyöritin puhelimen valitsijaan restoran Juurin puhelinnumeron (anteeksi maalaisuuteni, mutta äläkää ihimiset sekottako tätä Hesan ravintola Juureen).

Ravinteli ei varsinaisesti sijaitse korkkarietäisyydellä keskustasta, ja kun retkueen maantieto ei ulottunut lähimaastoa pidemmälle, turvauduimme taksiin. Mittari raksutti viiden euron hujakoilla, kun aloin tapailla lompakkoa rintataskussa.

Pöydän ääressä tilasin ensi töikseni kaikille 7-ruokalajin menun ja siihen sitä viintä. Osa porukasta päätyi tilaamaan juomapaketin puolitettuna. Viehättävä neitokainen alusti ruokailun käyntiin. Ensimmäisiä suupaloja odottelimmekin sitten aika pitkään.

Osasyynä oli retkikunnan keskinäinen erimielisyys siitä, montako negronia aperitiiviksi tilattaisiin.

Keittiö alkoi vyöryttää meidän pöytälohkoa amuse bouchella. Heti perään kiikutti edellä mainittu neitokainen pöytään piparjuurisnapsia. Ravintolan itse valmistama liemi pisti Puolihalvaantuneen sukat pyörimään jaloissa. Keittiö-sali yhteistoimintana ensimmäinen alkuruoka saapui lasikuvun alla. Siikaa ja piparjuurijäätelöä, sekä fermentoitua fenkolia ja kurkkua. Pipisjäde ja fermikset toimivat loistavasti siian sielunkumppaneina; eikä vaalea kala jäänyt mauiltaan junan alle.

Toisena alkuruokana pääkokki Kaido Metsa esitteli ”risoton”. Kokonaisista rukiin jyvistä hauduteltu, hieman ohrattoa muistuttava, puuro. Erona ohrattoon on, että jyviä ei ole murskattu, vaan ne poksahtelevat iloisesti suussa. Juomaparituksena kaadettu koivuvastanmakuinen saunaolut vihtoi palettia ekumeenisesti risoton kyytimiehenä.

Viimeinen alkuruoka olisi sitten vetänyt vanhan ristihuulen suun hymyyn. Fermisporkkanaa, paahdettua porkkanaa, porkkanageeliä, -pyrettä ja paneroitua porkkanaa eri väreissä. Lasiin valutettiin kombuchaa, eli vanhaa kunnon volgan sientä. Jollain lailla hamppuhameiden keskuudessa läpi lyönyt lillinki ja kansanparantaja maistui hieman kiljuksi menneelle simalle – hyvällä tavalla. Kombucha sisältää paljon probiootteja - on siis hyväksi vatsalle - ja lisäksi se on alkoholiton, mikä ei välttämättä seitsemän juomalajin illallisella ole haitaksi.

Ilta kymmeneen mennessä oli retkikunta lusikoinut tiensä perinteisempien pääruokien läpi keittiön yllätykseen saakka. Sokerisuolattu ankka ja koivuhalon päällä grillattu lehtikaali sekä mustaherukka, valmistelivat palettia jälkiruokaan. Ankka oli raadin suosikki. Kerrassaan herkullista!

Jälkiruoka tarjoiltiin pikkukupissa isommalla katelautasella. Katelautanen oli vuorattu kaikenlaisella epämääräisellä metsästä ruopatulla ryönällä ja pohjustettu hiilihappojäällä. Kaido kaateli lautaselle vettä, mikä höyrysti katelautasen esterit ruokailijan nenäonteloon ja toi mieleen sumuisen aamun lappalaisella suolla. Jälkiruoka askeettisuudessaan miellytti silmää ja onnistuneesti myös makuhermoa. Virolainen jääsiideri raikasti suun ja kirkasti pään.

Viinistä kerkeä kieli taittui huulen heittoon henkilökunnan kanssa, mihin siltä vielä kello yksitoista löytyi paukkuja vastata. Tunnelma oli aika paljon rentoutunut siitä hetkestä, kun astelimme krouviin kolme ja puoli tuntia aikaisemmin. Ehkäpä kyseessä oli henkilökunnan niin sanottu ”puoliserviisipurje”, kun alkuillan pöydät olivat vielä laskuttamatta ja siivoamatta ja uudet asiakkaat jo painoivat päälle.

Iso kiitos kuuluu myös keittiölle, joka näyttäytyi salissa esittelemässä useiden komponenttien kokonaisuuksia. Tarjoilijalla kun tunnetusti on kultakalan muisti, oli hienoa saada annoksien speksit tekijämieheltä itseltään.

Hovimestari soitti meille taksin ja jäimme takit päällä mittailemaan eteiseen etäisyyttä ovelta taksiin. Satoi näet vaihteenvuoksi vettä.

Taksi lienee paras keino päästä paikalle. Likelle pääsee myös raitiovaunulla 4 ja bussilla nro 15.

Restoran Juur, Valukoja 10, Tallinna (Ülemiste)

 

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Ravintolat

Luetuimmat

Uusimmat