Paikalliset

Virossa ja Suomessa on meneillään iso hallintouudistus – Miten käy ystävyyskuntaverkostolle?

Lähes kaikilla virolaisilla kunnilla on ystävyyskunta Suomessa. Nyt molemmissa maissa on kuitenkin käynnissä isot hallintouudistukset, jotka merkitsevät muutoksia myös ystävyyskuntaverkostoon.

Kuntavaalit pidetään 9. huhtikuuta.

Vesa Marttinen / Arkisto

Suomen suurlähettiläs Kirsti Narinen puhui aiheesta Viron kuntapäivien avajaisissa eilen ja totesi, etteivät uudistukset saa merkitä sitä, että vanhat verkostot unohdetaan.

− Kansainväliset verkostot ovat nyt yhtä tärkeitä, ellei tärkeämpiäkin, kuin ystävyyskuntaverkostojen luomisen aikaan. Yritykset, koulut ja yhteisöt tarvitsevat kehittyäkseen suhteita ulkomaailmaan. Yhteistyö voi olla projektipohjaista. Kun on valmiit kumppanit, on se helpompaa, Narinen arvioi.

Ystävyyskuntaverkosto luotiin pääosin Suomen ja Viron välille Viron uudelleenitsenäistyttyä. Tuon ajan tarpeet olivat erilaiset kuin nyt. Silloin tarvittiin apua ja tukea paikallishallinnon rakentamiseen. Niinpä ystävyyskuntatoiminta pitää nyt keksiä uudelleen, kun molemmissa maissa on käynnissä hallintouudistus. Tarve paikallistason kansainvälisille yhteyksille ei ole vähentynyt.

− Nyt paikallistason ystävyystoiminta pitää keksiä ja määritellä uudelleen. Suomen ja Viron suhteissa on edetty kaikilla tasoilla uuteen vaiheeseen. Nyt olemme kumppaneita, jotka oppivat toisiltaan ja jotka osaamisellaan auttavat toisiaan, Narinen totesi puheessaan.

Ystävyyskuntien ja -seurakuntien toiminnan painopiste on ollut urheilu-, kulttuuri- ja nuorisovaihdossa. Lisäksi on ollut asiantuntijavaihtoa, elinkeinoelämän yhteistyötä ja kansalaisryhmien vaihtoa.

− Yksi uusi painopiste voisi olla juuri kansalaisyhteiskunnan yhteistyössä. Kuntamuutoksissa hallintorajat vaihtuvat. Ihmisten identiteettiä paikkakuntiensa aktiivisina asukkaina pitää vahvistaa. Tähän tarvitaan kansalaisyhteiskuntaa. Olemme kummassakin maassa samassa tilanteessa. Voimme oppia myös tässä toisiltamme, vanhojen ystävyyskuntaverkostojen kautta, Narinen lisää.

Suurlähettiläs Narinen toivoo, että virolaiset ja suomalaiset kunnat viettäisivät yhdessä Suomi-Viro -juhlaa molempien maiden 100-vuotisjuhlavuosien kunniaksi ja pohtisivat samalla, miten juuri omalla paikkakunnalla ystävyyskuntatoiminta määritellään nykypäivän tarpeisiin.

− Ystävyystoiminnan ydin ovat kohtaamiset. Se tarve ei ole vähentynyt siitä ajasta, kun Suomenlahden yli tehtiin ystävyyskauppaa, seprakauppaa. Perustarve on sama, muodot muuttuvat. Ystävyys pysyy, Kirsti Narinen muistuttaa.

 

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat