Paikalliset

Suurlähettiläs Kirsti Narinen: ”Toivoisin suomalaisten tuntevan kiinnostusta historiaa ja virolaista yhteiskuntaa kohtaan”

Lauantaina 12.11.2016 on Suomen suurlähetystössä Tallinnassa juhlapäivä. Tänään tulee täyteen 20 vuotta siitä, kun suurlähetystö pääsi palaamaan takaisin Toompean mäellä sijaitsevaan lähetystörakennukseen.

 

Suurlähettiläs Kirsti Narinen asuu ja työskentelee suurlähetystön tiloissa Toompean mäellä.

Suomen suurlähetystö/ Sven Tupits

Juhlapäivän kunniaksi suurlähettiläs Kirsti Narinen kertoi T24:n toimitukselle sekä suurlähetystörakennuksen että Suomen ja Viron suhteiden historiasta, jotka kietoutuvat mielenkiintoisella tavalla yhteen.

Toompean mäellä osoitteessa Kohtu 4 sijaitseva entinen aatelipalatsi ja Konstantin Pätsin kotitalo hankittiin Suomen valtion omistukseen jo 1920-luvulla. Rakennus menetettiin kuitenkin Neuvostoliitolle sotakorvauksina vuonna 1947.
Sen jälkeen rakennuksessa toimi muun muassa Tallinnan teknillinen korkeakoulu ja opiskelija-asuntola. 1960-luvun lopussa tiloihin muutti Viron kansalliskirjaston musiikkiosasto.

Kun Viro itsenäistyi, se päätti palauttaa rakennuksen takaisin Suomelle vuonna 1993 vastikkeetta.

Suurlähettiläs Narinen työskenteli tuolloin lähetystöneuvoksena Tallinnassa ja näki lähetystörakennuksen ennen mittavaa remonttia.

− Rakennus oli suoraan sanottuna järkyttävässä kunnossa, moni ei uskonut, että sitä saataisi koskaan entiselleen. Sitä suurempi oli kuitenkin ilo, kun talo lopulta valmistui. Oli mykistävä kokemus nähdä se, Kirsti Narinen kertoo.

Mittavasta suunnittelutyöstä ja remontista vastasivat arkkitehdit Käpy ja Simo Paavilainen, jotka onnistuivat sekä tuomaan nykypäivän tekniikan rakennukseen että säilyttämään sen ainutlaatuisen hengen.

− Lähetystörakennus on valmistunut vuonna 1851, mutta käytännössä se on rakennettu uudestaan 1996. Rakennustyöt on tehty äärimmäisen hyvin, sillä 20 vuoteen lähetystöä ei ole remontoitu ollenkaan ja se on aivan yhtä edustavassa kunnossa kuin silloin. Yllätyin itsekin lähetystön hyvästä kunnosta, kun saavuin tänne suurlähettilääksi kaksi vuotta sitten. Täällä on kuitenkin vuosien saatossa vieraillut kymmeniä tuhansia ihmisiä. Talosta on pidetty hyvää huolta, Narinen lisää.

Vaikka Suomen suurlähetystö Tallinnassa on viimeiset 20 vuotta pysynyt samanlaisena, ovat Viron ja Suomen suhteet eläneet Kirsti Narisen mukaan monenlaisia vaiheita.

− Viron ja Suomen suhteet kulkevat laineissa. Olemme molemmat pieniä maita ja ulkopuolellamme tapahtuvat asiat vaikuttavat paljon siihen, mitä sisäisesti tapahtuu. 1990-luvulla maittemme suhde oli selkeästi erilainen. Silloin Suomi oli avun antaja ja Viro oli avun saaja. Molemmilla oli kuitenkin sama intressi, että Virosta kehittyisi mahdollisimman sujuvasti vakaa yhteiskunta.

2000-luvulla asiat muuttuivat. Viro teki onnistuneen päätöksen panostaa it-pohjaiseen yhteiskuntaan ja päätyi nopeasti monissa asioissa samalle tasolle muiden länsimaiden kanssa. Lisäksi Viro liittyi EU:hun ja Schengen-alueeseen sekä otti käyttöön euron.

Asia, joka 2000-luvulla muutti Viron ja Suomen suhteita eniten oli Kirsti Narisen mukaan Viroon iskenyt lama.

− Sen seurauksena virolaisia lähti sankoin joukoin Suomeen töihin. Moni ajatteli tekevänsä siellä töitä muutaman vuoden ja palaavansa sitten kotiin. Toisin kävi. Moni viihtyi Suomessa, opetteli suomen kieltä ja jäi. Myös suomalaiset tutustuivat virolaisiin paremmin ja totesivat heidän olevan kelpo väkeä. Tämän seurauksena tapahtui asennemaailman muutos maidemme välillä ja löytyi uudenlainen tasapaino.

Nyt 2010-luvulla puhutaankin sitten jo Talsingista eli Helsingin ja Tallinnan yhdessä muodostamasta kaupungista. EU:lta on saatu rahoitus kaupunkien välisen tunnelihankkeen tutkimiseen ja sekä suomalaiset että virolaiset seilaavat säännöllisesti näiden kahden kaupungin väliä työssä ja vapaa-ajalla.

Minkälainen on sitten Viron ja Suomen suhteiden tulevaisuus?

− Poliittiset suhteet Suomen ja Viron välillä ovat viimeisen kahden vuoden aikana kehittyneet sellaiselle mallille, ettei suurlähetystöä paljoa niiden hoitamisessa tarvita. Niinpä suurlähetystö voisi jatkossa ottaa aktiivisemman rooli maittemme välisen taloudellisen yhteistyön kehittämisessä. Voisimme tarjota platformin, jossa yritykset voisivat kohdata ja järjestää tilaisuuksia ja seminaareja aiheen tiimoilta. Lisäksi voimme pitää aihetta esillä poliittisissa keskusteluissa, Narinen suunnittelee.

Suomi ja Viro ovat Kirsti Narisen mukaan lähes ainutlaatuinen valtiopari Euroopassa. Olemme kulttuurisesti, kielellisesti ja taloudellisesti hyvin saman tyyppiset valtiot, joilla on myös yhteinen valuutta ja EU:n kautta paljon yhteistä lainsäädäntöä sekä samanlainen yhteiskunnallinen pohja. Meillä on jopa miltei yhteinen kansallishymni.

− Tuskin koskaan mitään valtioliittoa tulee, vaikka samankaltaisia olemmekin. Suurin ero maittemme välillä on oikeastaan enää taloudessa ja taloudellisessa hyvinvoinnissa. Siitä milloin se kuroutuu umpeen, voidaan olla montaa mieltä.

Suurlähettiläs Narisen mukaan Suomi voisi myös oppia Virolta paljonkin. Ainakin joustavuutta.

− Suomella on ollut aikaa rakentaa jäykkä ja normatiivinen yhteiskunta, joka perustuu 100 % toimintavarmuuteen. Sääntelyn purkaminen on kirjattu hallitusohjelmaankin, mutta paljon on vielä tehtävää. Virolaiset taas ovat itsekin sitä mieltä, että jossain asioissa, kuten työsuojelussa ja sosiaaliturvasektorin asioissa, lisäsäätely voisi olla täällä paikallaan.

20-vuotisjuhlapäivän kunniaksi Suomen suurlähetystössä Tallinnassa vietetään tänään avointen ovien päivää ja kaikilla halukkaalla on mahdollisuus päästä näkemään nämä lähetystön upeat edustustilat ja nauttia hienosta näköalasta yli Tallinnan.

Jos tulet käymään lähetystössä tänään, kiinnitä erityisesti huomiota edustustilojen upeisiin kattokruunuihin, jotka odottivat paluuta lähetystön tiloihin 50 vuotta Helsingissä, Valtioneuvoston vintillä.

Suomalaiset matkailijat, jotka tuovat uusimpien tilastojen mukaan lähes miljardi euroa mukanaan Viroon, ovat tärkeä tekijä Viron ja erityisesti Tallinnan alueen taloudelle.

Viimeisen 20 vuoden aikana myös Tallinnan matkailijaprofiili on muuttunut. Enää ei risteilylle lähdetä pelkästään halvan alkoholin ja muiden huvitusten takia, vaan ihan muista syistä.

− Minä aina sanon, että Viroon tullaan huoltautumaan. Edullisen hintatason takia suomalaiset tulevat tänne huoltamaan itseään, autoaan, parisuhdettaan, perhettään, työyhteisöään ja milloin mitäkin. Lisäksi Virosta saa vielä sellaista käsityötaitoa, joka Suomesta on jo kadonnut, Kirsti Narinen muistuttaa.

Matkailijaprofiilin muutos on näkynyt myös suurlähetystön konsulipalveluissa. Asiakaspalvelun aukioloaikoja ollaan voitu lyhentää, kun suomalaisten perinteisen konsuliavun tarve on vähentynyt.

− Toisaalta erittäin vaativien konsulitapausten, kuten vaikeiden huoltajuuskysymysten, määrä on myös kasvanut, kun ihmiset elävät repaleisesti Suomenlahden molemmin puolin, Narinen lisää.

Monen suomalaisen reitti kulkee Tallinnassa tuttuja polkuja: satamasta vanhaan kaupunkiin tai Viru-keskukseen, eikä paljon pidemmälle. Suurlähettiläs kannustaa suomalaisia kokemaan Tallinnassa erilaisia kulttuurielämyksiä ja kiinnostumaan myös virolaisesta yhteiskunnasta.

− On kulttuurielämys kulkea Tallinnan vanhan kaupungin läpi oppaan kanssa, joka tarjoaa oivalluksen siitä, minkälaisessa kulttuuriympäristössä Tallinna on elänyt jo keskiajalla, kun Suomessa ei ollut vielä mitään. Monelle suomaaliselle myös Viron historia on tabula rasa, koska sitä ei ole koulussa opetettu. Emme tiedä niistä hurjista 180-asteen käännöksistä, joita Viro on joutunut historiansa aikana tekemään useita ja vielä selvinnyt niistä.

Myös Suomen suurlähetystörakennuksen historia kertoo näistä hurjista käänteistä ja monista miehittäjistä. Samaa taloa ovat hallinneet, milloin Baltian saksalaiset paronit tai Viron presidentti Konstantin Päts, milloin taas Saksan SS-joukot ja Neuvostoliitto.

Suurlähettiläs itse vie vieraansa Tallinnassa moniin suomalaisillekin matkailijoille tuttuihin paikkoihin, kuten taidemuseo Kumuun, Lentosataman merimuseoon, Kadriorgin puistoon tai Viimsin ja Rocca al Maren ulkoilmamuseoihin.

− Viime aikoina olen vienyt vieraitani Viimsin Rannarahvamuseoon, joka esittelee Suomenlahden rantakansojen elämää ja virolaisten ja suomalaisten yhteydenpitoa ja kaupankäyntiä meren yli. Käynti museossa oli myös osa rouva Jenni Haukion valtiovierailun ohjelmaa viime toukokuussa.

Suurlähettiläs Kirsti Narinen asuu itsekin Toompean mäellä suurlähetystön tiloissa. Toompea on kuulemma tuulinen, mutta rauhallinen paikka asua.

− Meillä on poikani kanssa sellainen kolmikerroksinen linnunpönttö, jossa huonekorkeus on noin viisi metriä. Myönnän välillä soittavani alakerrasta yläkertaan pojalleni, kun pyydän hänet syömään. Aina ei jaksa kiivetä portaita, vaikka se tekeekin hyvää kunnolle. Rauhallistakin täällä on, kun ei ole ravintoloita ja baareja ympäristössä. Toki kesäaikaan navigointi turistimassojen keskellä vaatii taitoa ja kärsivällisyyttä, Narinen naurahtaa.
 

Tänään lauantaina on Suomen suurlähetystössä Tallinnassa avointen ovien päivä klo 11.00-15.00. Esillä on myös kiinnostava valokuvanäyttely suurlähetystön miehitysvuosista.

Suomen suurlähetystö, Kohtu 4, Tallinna

 

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat