Paikalliset

Tallinnan suomalainen seurakunta palvelee sekä kaupungin turisteja että vakituisia asukkaita

Tallinnassa toimivalla suomalaisella Pyhän Pietarin seurakunnalla on inkerinsuomalaiset juuret ja aktiivisten seurakuntalaisten ansiosta myös valoisat tilat aivan Tallinnan keskustassa, Pärnu maantien varressa.

 

Seurakunta tarvitsee jäseniä, jotta tällainen suomenkielinen kirkollinen palvelu voi olla Virossa olemassa, Markku ja Hannele Päiviö toteavat.

 

Thea Ekholm

Tästä aurinkoisesta kerrostalohuoneistosta on tullut tärkeä paikka sekä seurakunnan vanhoille inkerinsuomalaisjäsenille että uusille, vasta kaupunkiin muuttaneille suomalaisjäsenille.

− Joka tiistai meillä on täällä Tiistaitupa, jonne kokoonnutaan laulamaan yhdessä ja juomaan kahvia. Lisäksi järjestämme lapsille kirkkomuskaria. Myös Tallinnaan muuttaneiden lapsiperheiden äideille tämä on tärkeä tapaamispaikka, jossa lapsilla on suomenkielistä seuraa, kirkkoherra Hannele Päiviö kertoo.

Suomalaisen seurakunnan juuret johtavat vuoteen 1989, jolloin Virossa asuvat inkenrinsuomalaiset saivat Moskovasta luvan inkenrinsuomalaisen seurakunnan perustamiseksi Tallinnaan. Seurakunnan toimipaikaksi määrättiin Tallinnan tuomiokirkko. Omaa pappia tai kirkkoa seurakunnalla ei alkuvuosina ollut.

− Neuvostoliitossa ilmapiiri oli tuolloin 1980-luvun lopussa jo lientynyt sen verran, että uskontovastaisuudesta huolimatta lupa uuteen seurakuntaan saatiin. Seurakunnan perustamiskokoukseen Jaani-kirkkoon, Vapaudenaukion laidalle kerääntyi noin 700 ihmistä, Hannele Päiviö kertoo seurakunnan alkutaipaleesta.

1990-luvulla Viron itsenäistyttyä seurakunnalle vuokrattiin tilat Pärnu maantieltä ja myöhemmin tilat ostettiin seurakunnalle suomalaisten ystäväseurakuntien ja Viron kansalaisille jaettujen EVP keltaisten korttien avulla.

− Vuodesta 1997 lähtien Suomen evankelisluterilainen kirkko on vastannut seurakunnan papin palkkauksesta. 2000-luvun alussa seurakunnan tilat siirrettiin lahjakirjalla Suomen evankelisluterilaiselle kirkolle, joka antaa nykyään seurakunnalle vuosittaisen toimintamäärärahan henkilöstö- ja muita kuluja varten, turistipappina toimiva Markku Päiviö kertoo.

Nykyään seurakunnan jäsenmäärä on noin 300 henkeä, sillä inkerinsuomalaisten jäsenten määrä vähenee koko ajan. Toisaalta Tallinnaan muuttavien suomalaisten määrä kasvaa ja monet heistä liittyvät paikalliseen seurakuntaan.

− Virossa ei ole kirkollisveroa vaan jokainen seurakunta on yhdistys, jonka jäsenet maksavat jäsenmaksun. Niillä varoilla seurakunta sitten toimii, Hannele kertoo.

Liittyminen Tallinnan suomalaisen seurakunnan jäseneksi ei edellytä kirkosta eroamista Suomessa ja Virossa matkustavat suomalaiset voivat myös liittyä seurakunnan kannatusjäseniksi. Jäsenmaksu on vuodessa 30 euroa.

Tallinnan suomalaisen seurakunnan toimintaan osallistuu kuitenkin paljon suurempi määrä ihmisiä, kuin seurakunnalla on jäseniä.

− Vuonna 2014 tilastoimme 5 356 ihmisen osallistunen seurakunnan toimintaan. Suurin osa heistä oli vierailijoita Suomesta, Markku Päiviö kertoo.

Seurakunnassa vierailee vuosittain paljon esimerkiksi kuoroja, jotka haluavat konsertoida Tallinnan Pyhän Mikaelin kirkossa. Markku Päiviö auttaa kuoroja käytännönjärjestelyissä ja sopivan ajankohdan löytämisessä. Kuorot ovat seurakunnassa odotettuja vieraita ja ystäväseurakuntien kurot käyvät Tallinnassa lähes vuosittain.

Moni suomalainen osallistuu myös mielellään matkansa aikana vaikkapa suomenkieliseen messuun, joka järjestetään Tallinnan ruotsalaisessa Pyhän Mikaelin kirkossa joka sunnuntai klo 10.00.

Myös joulunaikaan järjestetyt Kauneimmat joululaulut -konsertit Tallinnassa, Tartossa, Pärnussa ja Haapsalussa keräävät paljon osallistujia sekä matkailijoista että paikallisista suomalaisista.

− Nykyään Tallinnan hotellitkin ottavat mielellään vastaan tiedotteita seurakunnan tapahtumista välitettäväksi matkailijoille. Viimsi spassa ja joissakin kartanoissa olemme joulunaikaan järjestäneet hotellin pyynnöstä myös oman jouluisen hartaushetken suomalaisvieraille, Markku Päiviö lisää.

Virossa asuvia suomalaisia seurakunta palvelee muun muassa hoitamalla vihkimisiä, kasteita sekä siunaustilaisuuksia ja antamalla tarvittaessa tukea ja sielunhoitoa vaikeissa tilanteissa ja elämän saranavaiheissa.

− Teemme täällä myös paljon Suomesta tulevien vihkiparien avioliiton siunauksia, sillä Viron kartanot ovat suosittuja vihkipaikkoja, Hannele kertoo.

Hannele ja Markku Päiviö ovat viihtyneet Tallinnassa jo useamman vuoden ajan. Hannele saapui kaupunkiin vuonna 2007 ja Markku tuli perässä vuonna 2010.

Aviopari täydentää sekä toistensa lauseita että toistensa osaamista päivittäisessä seurakuntatyössä. Seurakuntalaisten ja matkailijoiden palveleminen on selvästi molemmille kutsumustyö.

Pariskunnan työnjako on selkeä: Hannele vastaa kirkkoherrana seurakunnan hallinnosta ja toiminnasta ja Markku puolestaan vastaa turistipappina vierailevista ryhmistä ja niihin liittyvistä asioista. Lisäksi seurakunnan toiminnasta vastaavat vapaaehtoiset ja seurakunnan luottamushenkilöt.

Seurakunnan kotisivut ja tapahtumakalenterin löydät täältä.

 

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat