Minne mennä

Saarenmaan suomalaiskartano konkurssiin – mutta toiminta jatkuu yhä

Pidulan kartano on osittain kunnostettu, mutta rempattavaa eli rahareikiä riittää vielä moneksi vuodeksi.

Vesa Lappalainen

Satoja vuosia vanha Pidulan kartano Saarenmaalla on yksi niitä virolaiskartanoita, jotka päätyivät Viron itsenäistymisen jälkeen suomalaiseen omistukseen.

Se on myös yksi niitä kartanoita, joista on kehkeytynyt omistajalleen pikemmin rakas rahareikä kuin toivotunlainen bisnes.

Pidulan omistaja Vesa Lappalainen tosin sanoo, ettei hän koskaan ole toivonut kartanostaan varsinaista tulonlähdettä.

- Mutta suotavaa olisi, että se tulisi omillaan toimeen. Olen pannut kartanoni remontointiin 300 000-500 000 euroa, mutta lopputulos on konkurssi, hän naurahtaa.

Lappalainen jätti kartanostaan konkurssihakemuksen pari viikkoa sitten. Kartanon toiminta kuitenkin jatkuu toistaiseksi entisellään ja muun muassa isänpäivänä Pidulassa tarjotaan lounasta seisovasta pöydästä.

- Kesällä meillä kävi syömässä Viron moninkertainen pääministeri Mart Laar ja hän ylisti lammastamme maasta taivaisiin, kehaisee Lappalainen.

Lappalainen osti Pidulan kartanon jo noin 20 vuotta sitten, mutta majoitus- ja ravintolakäytössä se on ollut vasta pari vuotta.

Lappalainen sanoo huomanneensa, että kartanoa on Virossa mahdoton saada tuottavaksi ilman yhteiskunnan tukea.

Etenkin talvet ovat Saarenmaalla pitkiä ja hiljaisia.

Saman saattoi huomata Kalle Palander Viron toisella laidalla Itä-Viron Ontikassa, jossa hän on yrittänyt vastaavanlaista kartanoliiketoimintaa kuin Lappalainen Pidulassa.

Tuota ”yhteiskunnan tukea” jakaa Virossa pääasiassa EAS-nimisen valtionvirasto, joka muun muassa jyvittää Viron saamia EU-tukia virolaisille yrityksille ja maatiloille ja myös kartanohoteille.

- Olen saanut valtiontukea huomattavia summia, satoja tuhansia euroja, mutta pitää huomata, että EAS:n tukemien projektien omavastuuosuus on 50 prosenttia. Eli jos saan 700 000 euron korjaustöihin 350 000 euroa tukea, pitää minun löytää jostain itse se toiset 350 000, Lappalainen kertoo.

- Kaiken lisäksi Saarenmaalla on tilanne se, että suomalaisia turisteja käy vähemmän kuin ennen. Se lyö tulovirtoihin tietenkin loven. Etenkin talvet ovat Saarenmaalla pitkiä ja hiljaisia.

Lopulta Lappalainen ajautui tilanteeseen, että hänen omat rahansa loppuivat. Hän on ammatiltaan yrityskonsultti, eikä työtilaisuuksia ole hänellä enää entiseen malliin.

- Kaikki Pidulan lainoittajat ovat olleet pitkämielisiä, mutta lopulta se pantiin myyntiin lainojen panttina. Saa nähdä, ostaako sitä kukaan.

Lappalainen kertoo suoraan, että Pidulaan kohdistuva velka on 340 000 euroa. Se olisi mahtava summa maksettavaksi kelle hyvänsä.

Kaikesta huolimatta Lappalainen ei ole pahoillaan siitä, että osti aikoinaan Pidulan ja pani siihen tuhansia tuntia aikaansa ja satoja tuhansia euroja rahojaan.

- Kai minulla oli silloin aikoinaan aika romanttinen mielikuva kartanon omistamisesta, hän hymähtää.

- Tuo mielikuva on kyllä muuttunut aika lailla realistisemmaksi muun muassa sen myötä, kun olen katsellut kartanooni huonekaluja Ikeoiden löytönurkista Suomessa.

Ensimmäistä kertaa Pidulan kartano on mainittu kirjallisissa dokumenteissa jo 1500-luvulla. Se sijaitsee 35 kilometrin päässä Saarenmaan pääkaupungista Kuressaaresta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta: 

Tallinnan budjettihotellien top 5 – ”Dorellin henkilökunta on kaiken nähnyttä ja ymmärtäväistä”28.10.2015 15.52
Tallinnan romanttisimmat hotellit top 5 – ”Näissä on rauhallista keskittyä olennaisimpaan”12.10.2015 15.25
Tallinnan paras hotelli onkin tämä14.8.2015 16.30

Etusivulla nyt

Uusimmat: Minne mennä

Luetuimmat

Uusimmat