Virosta löytyy 36 vuoden jälkeenkin aina jotain uutta, onneksi myös vanhaa – Lue toimittaja-kirjailija Sakari Nupposen Viro-vinkit

Sakari Nupponen vieraili keväällä Viru-hotellissa, kun hotellin 11 Suomi-aiheista teemahuonetta avattiin.

Thea Ekholm

Sakari Nupponen vieraili ensimmäisen kerran Virossa vuonna 1981, kun maa oli vielä osa Neuvostoliittoa. Sen jälkeen hän on vieraillut rakkaassa naapurimaassa usein ja kirjoittanut jopa historiikin Viru-hotellista, kun hotelli juhli 35-vuotissyntymäpäiväänsä vuonna 2007.

− Tulin ensimmäisen kerran Viroon vuonna 1981 hyvän ystävänäni Pekan häihin. Virolaismorsiamen perhe otti minut heti perheenjäseneksi ja meistä tuli hyviä ystäviä. Häitä juhlittiin nykyään uudestaan avatussa Tuljak-ravintolassa, Piritan rantatien varressa, Sakari Nupponen kertoo.

Nupposelle Viro oli tuttu maa, sillä maasta ja sen todellisesta tilanteesta Neuvostovallan ikeessä oli puhuttu kotona. Nupposen oma suku on Karjalasta, joten naapurimaan kansan kohtaloon samaistuttiin vahvasti.

Toimittajana työskentelevä Nupponen ei kuitenkaan voinut kirjoittaa Virosta ja sen todellisesta tilanteesta Suomen lehtiin, sillä hän ei halunnut aiheuttaa ongelmia virolaisille ystävilleen, jotka olivat tavallisia ihmisiä.

− Vuonna 1982 ollessani lomalla Virossa soitin kerran vahingossa hotellin puhelimesta ystävälleni, joka kauhistui asiasta, koska tiesi, että puhelimia kuunnellaan.

Ensimmäisen artikkelinsa Virosta Sakari Nupponen kirjoitti Aamulehteen Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen. Silloin Virossa levisi huhu, että Tallinnan toreille oli tuotu myyntiin outoja tuotteita.

− Hankin Tallinnan toreilta yrttejä, teetä ja jauhelihaa ja kätkin ne paitani ja housujeni sisään ja kuljetin Suomeen. Siellä vein ne tutkittavaksi VTT:lle mahdollisten radioaktiivisten jäämien varalta. Paljastui, että virolaisissa tuotteissa oli pienemmät Cesium 137 -pitoisuudet kuin vastaavissa suomalaistuotteissa.

1980-luvun lopulla, kun Nupponen työskenteli Talouselämä-lehdessä, Virosta saattoi jo kirjoitella vapaammin.

− Paikalliset liikemiehet soittelivat ja kutsuivat Viroon. Niinä vuosina tutustuin myös moniin Viron uudistajiin, kuten Siim Kallakseen, Edgar Savisaareen ja Peeter Krossiin.

Sakari Nupposen mukaan tuohon aikaan paras paikka tavata ihmisiä oli Helsingin ja Tallinna väliä seilannut Georg Ots -alus. Tällä kerran päivässä kulkevalla laivalla kulkivat kaikki tärkeät ihmiset Viron ja Suomen väliä.

− Vuosien saatossa olen kyllä kulkenut Tallinnaan myös autolla, junalla ja lentäen. Välillä piti kulkea jopa Leningradin kautta.

Vuonna 2002, kun Viru-hotelli oli juhlinut 30-vuotista taivaltaan, Sakari Nupponen jutteli hotellinjohtaja Yrjö Vanhasen kanssa siitä, että hotellin historia pitäisi koota yksiin kansiin. Asialla oli jo kiire, sillä niitä ihmisiä, jotka olivat eläneet Virun alkuvaiheet ja voisivat kertoa tarinoita hotellin historiasta, ei ollut enää paljoa.

Kesti kuitenkin vielä muutaman vuoden ennen kuin Nupponen pääsi käsiksi kirjaprojektiin. Vuonna 2006 hän oli virkavapaalla päivätyöstään ja asui Viru-hotellissa useamman viikon keräten materiaalia historiikkia varten.

− Tein töitä hotellin toisessa kerroksessa olevassa huoneessa, jossa KGB teki aikoinaan luotettavuusarvioita hotellin henkilökunnasta.

Nupponen haastatteli hotellin vanhoja työntekijöitä siitä, minkälaista oli ollut työskennellä Virussa ja minkälaista hotellibisnes oli ollut Neuvostoliiton suunnitelmatalouden aikaan. Lisäksi hän etsi hotelliin liittyvää kirjallista materiaalia, kuten vanhoja ruokalistoja Tallinnan antikvariaateista.

− Kirjan teko jäi viime tippaan, mutta onneksi löysin vielä ihmisiä, kuten ravintolapäällikkö Lembit Margitin, joiden muisti riitti hotellin alkuvuosiin saakka.

Osa haastatelluista osasi myös kertoa Tallinnan ravintolakulttuurista 1950-luvulta lähtien.

Sakari Nupposen kirja Aikamatka hotelli Viruun ilmestyi vuonna 2007, kun Viru-hotelli täytti 35 vuotta. Ansiokas kirja kuvaa mielenkiintoisella tavalla suomalaisen lähimatkailun historiaan ja hotellibisneksen muutosta suunnitelmataloudesta markkinatalouteen.

− Vuonna 2007 ihmisiä jo kiinnosti Viro ja myös Viru-hotellin historia. Kirjan ilmestymisen jälkeen kiersin ympäri Suomea yhdessä Olümpia-hotellin entisen kokin kanssa ja opetimme ihmisiä tekemään Viru-hotellissa aikanaan tarjottuja ruokalajeja, Sakari kertoo.

Nykyään Sakari Nupponen viettää eläkepäiviä ja omien sanojensa mukaan matkustaa Viroon pakoon arkea sekä nauttimaan hyvästä ruoasta ja jalkapallosta. Mukana on yleensä vaimo Tiina, joka viihtyy myös Tallinnassa.
Kirjojen tekemisestä Nupponen ei kuitenkaan ole luopunut. Tänä vuonna on jo ilmestynyt kirja merimieskapakka Salvesta, ja työn alla on Suomi-Makkara-Suomi -sanakirja.

 

Tässä ovat Sakari Nupposen suosikit Tallinnassa ja Virossa:

Tallinnan metsäkalmisto. Kaunis luonnonläheinen metsähautausmaa Teletornin naapurustossa. Rauhallinen kävelypaikka, kun haluaa pois kaupungin hälystä.

Tallinnan eläintarha. Lapsiperheen suosikkikohde. Paljon erilaisia eläimiä 88 hehtaarin kokoisella puistomaisella alueella. Erillinen lasten eläintarha, jossa perheen pienimmät pääsevät paijaamaan ja ruokkimaan eläimiä.

Põhjakan kartano. Matkalla Tarttoon kannattaa pysähtyä Põhjakan kartanossa, jossa on erittäin hyvä ravintola. Kartanon omia gourmet-tuotteita voi myös ostaa mukaan.

Kilu-leivät. Virolaisen keittiön kulmakivi ovat Kilu-leivät eli kilohaililla ja kananmunalla päällystetyt limpun viipaleet. Ne ovat parhaimmillaan paikan päällä eli Virossa nautittuna.

Parhaat ruokatuliaiset Virosta. Tallinnan matkalta koti-Suomeen kulkeutuu Sakari Nupposen kassissa useimmin Põltsamaan sinappia, Valion Kuninga Gouda -juustoa ja Põltsamaa Kuldne -jälkiruokaviiniä.

Written by:

Thea Ekholm

Ota yhteyttä

Helsingin Uutiset - puheenaiheet

Iltamakasiini Twitterissa